Pirkanmaan hyvinvointialue on rajoittanut laittomasti alaikäisiä hoitoyksikössään Tampereella.

Asia kävi ilmi, kun oikeusasiamies teki tarkastuksen Pirkanmaan hyvinvointialueen erityisen vaikeahoitoisten alaikäisten psykiatriseen tutkimus- ja hoitoyksikköön (EVA-yksikkö).

Yksikössä nuorten liikkumisen vapautta on rajoitettu ilman virallista päätöstä. Myös henkilöntarkastuksia tehtiin ilman asianmukaista päätöstä.

Alaikäisiä sidottiin lakanalla

Tarkastuksessa kävi ilmi, että yksikössä lasten ja nuorten sitomiseen on käytetty lakanaa. Sitomista käytetään tilanteissa, joissa esimerkiksi aggressiivisesti käyttäytyvää potilasta ei pystytä rauhoittamaan muulla keinolla.

Normaalisti sitomiseen käytetään lepositeitä. EVA-yksikössä nuoren liikkumista on toisinaan rajoitettu niiden lisäksi lakanalla, joka on sidottu nuoren rintakehän yli ja kiinnitetty sängyn runkoon. Syyksi kerrottiin se, ettei yksikössä ollut tarpeeksi sopivia lepositeitä.

Apulaisoikeusasiamies vaati, että lakanan käyttö lopetetaan välittömästi. Apulaisoikeusmiehen mukaan lakana ei täytä sidontavälineenä viranomaisen turvallisuusvaatimuksia. Lakanan käyttö on myös erittäin voimakasta puuttumista potilaan koskemattomuuteen.

Nuorten rajoittamisesta ei tehty valituskelpoisia päätöksiä

Tarkastuksessa kävi myös ilmi, että nuorten oikeuksien rajoittamisesta ei aina tehty valituskelpoista päätöstä. Rajoittaminen perustui monissa tapauksissa ”vapaaehtoisuuteen”, ”sopimiseen”, ”yhteistyöhön” tai ”yhteisymmärrykseen”.

Tämä näkyi muun muassa henkilöntarkastukseen liittyvissä yksikön käytännöissä.

Yksiköstä poistuvat tai sinne palaavat potilaat kulkevat ulko-oven lähellä olevan metallinpaljastinportin kautta. Osastonhoitajan mukaan kyseessä on osaston sääntö.

Jos laite hälyttää, nuori tutkitaan käsimetallinpaljastimella yleensä yhteistyössä hänen kanssaan. Jos nuori ei ole yhteistyökykyinen ja hän on tahdosta riippumattomassa hoidossa, hänelle tehdään ruumiintarkastus.

Apulaisoikeusasiamies katsoi, että käytäntö on lainvastainen.

Tapaamisia valvottiin kameralla ja mikrofonilla

Yksikön perhehuoneessa on myös kuunneltu nuorten ja heidän perheenjäsentensä välisiä keskusteluja mikrofonien välityksellä.

Yksikössä ensimmäiset omaisvierailut ovat aina kameravalvottuja. Vierailua valvoo ääni- ja kuvayhteyden välityksellä viereisestä huoneesta käsin joku henkilökuntaan kuuluva.

Apulaisoikeusasiamiehen mukaan henkilökunnalla ei ole oikeutta kuunnella potilaiden ja heidän omaistensa välisiä keskusteluja riippumatta siitä, ovatko he tietoisia kuuntelemisesta tai ovatko he mahdollisesti antaneet siihen suostumuksensa.

Kameravalvonnasta terveydenhuollon toimintayksiköissä ei toistaiseksi ole lainsäädäntöä, mutta tapaamisten kuuntelu mikrofonien välityksellä on laitonta.

Ulkoilua rajattiin

Myös yksikössä olleen ”rauhoittumishuoneen” käytännöt nousivat tarkastuksessa esille.

Esimerkiksi aggressiivisesti käyttäytyvät nuoret ohjataan rauhoittumishuoneeseen, jonka ovi pidetään auki. Huoneeseen mennään vapaaehtoisesti, mutta jos nuori pyrkii poistumaan sieltä ennenaikaisesti, henkilökunta arvioi, tuleeko nuori eristää.

Apulaisoikeusasiamies piti lähtökohtaisesti huoneen lyhytaikaista käyttöä hyväksyttävänä. Hän kuitenkin korosti, että kaikkiin nuoren vapaudenmenetykseen johtaviin toimenpiteisiin on suhtauduttava pidättyvästi, ja ne on kirjattava potilasasiakirjoihin.

Yksikössä myös rajoitettiin vapaaehtoisessa hoidossa olevien nuorten oikeutta ulkoilla vapaasti. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan vapaaehtoisessa hoidossa olevien liikkumista ei saisi rajoittaa millään perusteella ja se tulee lopettaa välittömästi.

Ylilääkäri: Laki ja nuorten turvallisuus ristiriidassa

EVA-yksikön ylilääkäri Riittakerttu Kaltiala vastasi Ylelle oikeusasiamiehen huomioihin.

Hän kertoo, että perhetapaamisia on aiemmin valvottu potilaiden ja omaisten suojelemiseksi. Hänen mukaansa he ovat olleet tietoisia siitä, että tapaamisia valvotaan.

Hän kertoo, että joskus omaiset ovat saattaneet tuoda hoidossa olevalle nuorelle esimerkiksi huumausaineita tai teräaseita. Toisinaan omaisten itsensä turvallisuus on vaarassa. Nyt teknisestä valvonnasta on luovuttu.

– Nyt sitten odotellaan, että tapahtuuko jotain.

Kaltiala lisäsi haastattelun jälkeen, että jatkossa kamera- ja videovalvonnan tilalle mietitään muita tapoja varmistaa potilaiden ja omaisten turvallisuus, sillä ellei tapaamisia valvota, vahinkoja voi sattua.

Yksikköön saapuvien nuorten henkilöntarkastuksia on tehty Kaltialan mukaan sen varmistamiseksi, ettei yksikköön tuoda vaarallisia esineitä. Nuoret ovat myös ymmärtäneet tämän.

– Koska oikeusasiamies niin sanoi, jatkossa teemme valituskelpoisen päätöksen joka tarkastustilanteessa.

Haastattelun jälkeen Kaltiala halusi lisätä, että tarve henkilöntarkastuksiin täytyy jatkossa harkita yksilöllisemmin ja tarvittaessa tehdä tarkastuksesta valituskelpoinen päätös.

Kaltiala sanoo, että jatkossa yksikössä tehdään eristämispäätös, kun nuori ohjataan rauhoittumishuoneeseen eristysluontoisesti, eli niin, ettei hän voi poistua sieltä.

– Me emme ole katsoneet sitä eristämiseksi, mutta apulaisoikeusasiamiehen arvion perusteella asiaa tarkastellaan uudelleen.

Kaltiala kertoo, että nuorten vapaata ulkoilua on rajoitettu esimerkiksi silloin, kun tällä on ollut itsetuhoisia impulsseja.

– Emme halua, että nuori tekee itsemurhan ulkoilun aikana.

Tällaisissa tapauksissa on Kaltialan mukaan tarpeen miettiä, olisiko nuori syytä määrätä tahdosta riippumattomaan hoitoon, jolloin rajoitusten tekeminen olisi lain mukaan mahdollista.

Toisaalta tilanne ei välttämättä täytä tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämisen kriteerejä, jos nuori sitoutuu osastohoitoon.

– Lain tulkinta näyttäisi olevan ristiriidassa nuorten turvallisuuden kanssa. Siitä on syytä avata yhteiskunnallinen keskustelu.