Libanonin pääkaupungissa Beirutissa sodan todellisuus iskee silmille heti kun astuu kadulle.

Valtavan pakolaiskriisin keskellä ihmisiä majoittuu kaduilla. Jalkakäytävillä perheet laittavat ruokaa ja yrittävät parhaansa mukaan pitää yllä lasten hygieniaa.

Näin kertoo Linda Nyholm.

Hän on juuri aloittanut kansainvälisen Lääkärit ilman rajoja -järjestön Libanonin operaation viestintäpäällikkönä Beirutissa.

Yli 60 iskua terveydenhuoltoa kohtaan

Nyholmilla on kokemusta muun muassa Sudanista ja Gazasta.

Israelin hyökkäys Libanoniin muistuttaa häntä etenkin Gazasta.

– Olemme nähneet Gazassa, Sudanissa ja monessa muussa paikassa, että kansainvälistä humanitaarista oikeutta rikotaan räikeästi. Hyökkäykset kohdistuvat sairaaloihin, sairaanhoidon ammattilaisiin ja humanitaarisiin toimijoihin.

Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan Israel on tähän mennessä iskenyt Libanonissa yli 60 kertaa terveydenhuoltoon.

– Se on merkittävä määrä.

Israel aloitti sotaoperaation Libanonissa toimivaa äärijärjestö Hizbollahia vastaan pian Iranin sodan alettua.

Operaatio alkoi maaliskuun alussa, kun Hizbollah ampui kohti Israelia kostona siitä, että Iranin ylin johtaja oli tapettu.

Hizbollah-liike on läheisesti kytköksissä Iraniin.

Mitä jos Uudellamaalla olisi miljoona pakolaista?

Libanon on pinta-alaltaan Uudenmaan kokoinen, mutta väestö on yhtä suuri kuin Suomessa. Noin miljoona ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Israelin hyökkäyksen takia.

Nyholmin mukaan on helppo ymmärtää, että tilanne olisi epätoivoinen, jos miljoona ihmistä joutuisi pakenemaan Uudenmaan sisällä.

Ihmisiä majoitetaan kouluihin, moskeijoihin ja muihin julkisiin rakennuksiin. Silti majoitusta on aivan liian vähän. Sekä kansainvälistä apua.

Lääkärit ilman rajoja yrittää auttaa muun muassa kroonisesti sairaita.

– Diabetes ja korkea verenpaine ovat yleisiä. Ne vaativat jatkuvia toimenpiteitä, mutta ihmiset eivät ole enää sairaanhoidon piirissä sodan takia. Monilla ei ole edes majoitusta.

Sairaanhoidon ammattilaisia tapettu Israelin iskuissa

Israel on iskenyt Libanonissa terveydenhuollon laitoksiin, kuten sairaaloihin ja ambulansseihin.

Israelin iskut ovat tappaneet ainakin viisikymmentä sairaanhoidon ammattilaista WHO:n mukaan.

– Jokainen hyökkäys terveydenhuoltoa vastaan on kansainvälisen oikeuden rikkomus, Nyholm sanoo.

– Me näimme Gazassa, miten Israelin joukot tuhosivat käytännössä koko terveydenhuollon järjestelmän. Libanon on hyvin erilainen maa. Tässä on kyse hyvin erilaisesta kontekstista, mutta totta kai näissä toimintamalleissa pystyy näkemään tietynlaisia yhtäläisyyksiä.

Israel käy virallisesti sotaa äärijärjestö Hizbollahia vastaan, ei koko Libanonia. Silti iskuja on ollut paljon myös Hizbollah-alueiden ulkopuolella, kuten Beirutin keskustassa.

Täysin turvallista paikkaa on vaikea löytää.

Libanonin terveysministeriön mukaan Israelin iskuissa on kuollut yli 1 300 ihmistä. Uhreista ainakin 125 on lapsia.

Liikkuvat klinikat avuksi hätään

Vaikean tilanteen johdosta Lääkärit ilman rajoja perustaa liikkuvia klinikoita, jotka pääsevät pakolaisten luo. Sairaanhoidon lisäksi mielenterveyspalveluiden tarve on valtava.

– On hyvä muistaa, että monille tämä on jo toinen tai kolmas kerta, kun he joutuvat pakenemaan, Nyholm sanoo.

Israel hyökkäsi Hizbollahia vastaan viimeksi loppuvuodesta 2024. Silloinkin monet joutuivat pakenemaan, mutta valtaosa pystyi palaamaan koteihinsa Israelin sotilasoperaation jälkeen.

Tällä kertaa tilanne on toinen.

Israelin puolustusministeri Israel Katz sanoi tiistaina, että Israel aikoo miehittää Litanijoen eteläpuolisen alueen ja tuhota raja-alueen kylien rakennukset.

Kartalla on korostettu oranssilla alue, jonka Israel Katzin mukaan aikoo ottaa kontrolliinsa:

Nyholm kritisoi Israelin Etelä-Libanoniin antamia niin kutsuttuja evakuointimääräyksiä. Ne ovat hänen mukaansa ennemmin pakkosiirtokäskyjä.

– Evakuointimääräys tulee antaa sellaisella tavalla, että ihmisillä on oikeasti mahdollisuus paeta ja samalla pitää varmistaa, että ihmisillä on pääsy terveydenhuoltoon, koulutukseen, suojaan, ruokaan ja apuun. Siviilejä tulee kaikissa tilanteissa suojella riippumatta siitä, missä he ovat.

YK:n arvion mukaan jopa 150 000 ihmistä on edelleen Etelä-Libanonissa. He eivät ole voineet tai halunneet paeta.

– Siellä on vanhoja ihmisiä, sairaita, ihmisiä joilla on liikkumisrajoituksia, lapsia – he eivät vain yksinkertaisesti pääse sieltä lähtemään.