Oikeuskanslerin mukaan ydinaseiden täyskiellon kumoavassa lakiluonnoksessa on merkittäviä puutteita. Lakihankkeesta on kanneltu kanslerille.

Ylen tietopyynnöllä saama kantelu koskee sekä toimintatapoja lain valmistelussa että lausuntoaikaa.

Kantelijan mukaan puolustusministeriö on menetellyt asiassa lainvastaisesti.

Kantelijan mukaan esitystä ei ole valmisteltu ohjeiden mukaisesti, sen vaikutusarvioinnit ovat puutteellisia ja lausuntoaika on tavallista lyhyempi, vaikka kyse on hyvin merkittävästä lakihankkeesta. Oikeuskansleri ei ole vielä antanut ratkaisuaan asiassa.

Tavallista lyhyempää, neljän viikon lausuntoaikaa perustellaan esityksessä sillä, että ”hankkeen pääasialliset vaikutukset ovat selvitettävissä helposti ja nopeasti”.

Nykyisen lain mukaan ydinaseiden tuominen Suomeen on yksiselitteisesti kielletty.

Vastaisuudessa ydinräjähteen tuominen sekä esimerkiksi sen kuljettaminen ja hallussapito olisi mahdollista, jos se liittyy Suomen sotilaalliseen puolustamiseen, sotilasliitto Naton yhteiseen puolustukseen tai puolustusyhteistyöhön.

Oikeuskansleri Janne Salmisen lausunnon mukaan hallituksen esitysluonnos jättää liian avoimeksi ja tulkinnanvaraiseksi sen, miten ydinräjähteiden tuomisesta Suomeen sekä niiden kuljettamisesta, toimittamisesta ja hallussapidosta päätettäisiin.

– Tältä osin esityksen perustelut edellyttävät vielä merkittävästikin täydentämistä, lausunnossa painotetaan.

Päätöksenteon avaaminen on merkityksellistä myös sen kannalta, onko esityksestä aikanaan tarpeen pyytää eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausuntoa.

Oikeuskansleri: Edellyttää kattavia perusteluja

Lainsäädännön muutostarvetta on perusteltu Nato-jäsenyyteen liittyvillä tarpeilla.

Kun puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) maaliskuun alussa esitteli hanketta, hän ei suostunut avaamaan, missä tilanteissa ydinaseita voitaisiin tuoda Suomeen. Ministeri vetosi siihen, että Naton ydinasepolitiikka on salaista.

Oikeuskanslerin mukaan muun muassa Naton ydinräjähteitä koskevaa päätöksentekoa ja eduskunnan roolia siinä olisi syytä avata.

– Eduskunnan tiedonsaantioikeus sekä hyvän lainvalmistelutavan periaatteet edellyttävät kattavien perustelujen esittämistä asiassa, joka on yleiseltä kannalta sangen merkittävä.

Esitysluonnoksen mukaan ydinpelotetta koskien noudatetaan samoja menettelytapoja kuin muissakin Natoon liittyvässä päätöksenteossa.

Oikeuskansleri kiinnittää huomiota siihen, että sääntelytarpeen taustoista ei ole esityksessä juurikaan kerrottu.

– Esitysluonnoksesta ei ilmene, missä kansallisessa päätöksentekomenettelyssä Suomi voisi esimerkiksi hyväksyä sellaisen ydinpelotteen suunnitelman, jossa Suomen aluetta käytettäisiin ydinräjähteen kauttakulkuun.

Lakiluonnoksessa todetaan, että päätöksentekomenettelyssä voitaisiin soveltaa lakia, jossa säädetään muun muassa kansainvälistä toimintaa koskevasta ylimpien valtioelinten päätöksenteosta.

Jos tätä lakia sovellettaisiin muuhun kuin sotilaallisten voimakeinojen käyttöön, eduskunnalla ei olisi päätöksenteossa osaa eikä arpaa, oikeuskansleri huomauttaa.

Esityksestä ei myöskään käy ilmi, pitäisikö Suomen ja Yhdysvaltojen välisen DCA-sopimuksen mukaiseen toimintaan osallistumiselle saada sinetti eduskunnalta.

DCA-sopimuksessa on linjattu Yhdysvaltain joukkojen pääsystä Suomen alueelle sekä esimerkiksi puolustusmateriaalin varastoinnista, mutta se ei suoraan sisällä linjauksia ydinaseista.

Oikeuskansleri pitää epäselvänä myös lakiluonnoksen kirjausta, jonka mukaan Yhdysvaltojen ydinaseiden sijoittaminen Eurooppaan perustuu erillisiin valtiosopimuksiin.

– Hallituksen esityksessä olisi vielä selvennettävä, onko hallituksen tulkintana, että rikoslain säännökseen tehtävä poikkeus ei sellaisenaan luo perustaa ydinpelotteen sijoittamiselle Suomen alueelle rauhan aikana, vaan edellyttäisi erillistä valtiosopimusta.

Kritiikkiä muualtakin

Lakiluonnoksen lausuntokierros päättyy torstaina. Lausunnossaan esitystä kritisoi myös kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheinin. Scheininin mukaan esitysluonnos on muun muassa huonosti valmisteltu ja sen suhde perustuslakiin on esitetty harhaanjohtavasti.

Myös oppositio on suominut voimakkaasti niin hallituksen suunnitelmia ydinasekiellon purkamisesta kuin tapaa, jolla suominut voimakkaasti tapaa, jolla muutoksia on valmisteltu.

Opposition vaatimuksista huolimatta hallitus ei ole ollut halukas muuttamaan esitystä. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) vakuutti viimeksi suuntaina Pääministerin haastattelutunnilla, että kiellon poisto valmisteltiin kuten pitikin.

Muun muassa SDP aikoo äänestää esitystä vastaan, kun laki etenee eduskuntaan.

Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle vielä kuluvan kevään aikana.