Poliisi on yhdessä Puolustusvoimien kanssa räjäyttänyt keskiviikkona Parikkalan droonin. Kyseisen droonin havaitsi Rajavartiosto tiistaina. Ylen tietojen mukaan drooni oli Ukrainasta ja siinä oli taistelukärki.

– On mahdollista ja todennäköistä, että drooneja vielä löytyy lisää maastosta tai niitä harhautuu Suomeen lisää, sanoo Puolustusvoimista eläköitynyt insinöörieversti (evp.), Puolustusvoimien entinen tutkimusjohtaja ja tietokirjailija Jyri Kosola.

Kosolan mukaan tilanne on tämä niin kauan kuin sota jatkuu. Tällä hetkellä Suomeen harhautuneet droonit ovat olleet kantamansa äärirajoilla, mutta Kosola pitää todennäköisenä, että Ukraina kehittää vielä pidemmälle pystyviä drooneja.

– Kun droonien vaikutus yltää Murmanskiin saakka, drooneja harhautuu koko Suomen pituudelta, Kosola huomauttaa.

Miksi kaikkia drooneja ei havaita ennen kuin ne ovat maassa?

Maahan pudonneen taistelukärjellä varustetun droonin löytyminen maastosta on herättänyt kysymyksiä, voiko drooneja löytyä lisää.

Kosolan mukaan voi ja se on todennäköistäkin. Hänen mukaansa tutkavalvontaverkko ei voi koskaan havaita aukottomasti drooneja, sillä ne ovat kooltaan pieniä ja liikkuvat hitaasti. Droonit sekoittuvat valvonnassa vaikkapa lintuihin.

– Valvontaverkko ei koskaan ole sataprosenttinen, sillä horisontissa on paljon kaikenlaista liikkuvaa ja lentävää, Kosola sanoo.

Suomalaisten on asennoiduttava siihen, että drooneja putoaa lisää.

– Tosiasia on, että Suomen yllä lentää tai Suomeen tulee pommikoneita, jotka törmäävät maahan ja räjähtävät, mikä on todennäköisyys, että jossain vaiheessa se osuu päiväkotiin tai kouluun, Kosola pohdiskelee.

Kosolan mukaan viranomaisten on nyt tehtävä muutakin kuin rauhoiteltava suomalaisia.

Droonit jäävät usein räjähtämättä

Kosola kuvailee, miksi droonit eivät aina räjähdä.

– Polttoaine loppuu, moottori pysähtyy, potkuri ei pyöri, ja sitten sen vauhti hidastuu ja sakkaa.

– Kun se sakkaa, niin se ei välttämättä tule nokka edellä maahan, vaan se saattaa tulla kylkimyyryä tai perä edellä, jolloin sytytin ei välttämättä toimi, eikä drooni räjähdä.

Kosolan mukaan on myös mahdollista, että droonin loppuhyökkäysvaihe ei ole käynnistynyt.

Drooni on Suomen ilmatilaan tullessa kantamansa ääripäässä, jolloin se on tehnyt pakkolaskun eli pudonnut. Ehjänä se voi Kosolan mukaan säilyä, jos se ei ole esimerkiksi törmännyt matkalla puuhun.