Israelin parlamentissa Knessetissä juhlittiin maanantaina kuohuviinin kera.

Äärioikeistolainen kansallisen turvallisuuden ministeri Itamar Ben-Gvir oli saanut läpi lakiesityksensä palestiinalaisten teloittamisesta.

Ben-Gvir oli kiinnittänyt pukuunsa hirttosilmukan muotoisen pinssin.

Lain läpimeno sai hyvin erilaisen vastaanoton ihmisoikeusjärjestöiltä: YK:n ihmisoikeuskomissaari Volker Türk varoitti, että lain täytäntöönpano täyttäisi sotarikoksen kriteerit.

Myös esimerkiksi The Human Rights Watchin mukaan laki ”syventää syrjintää ja kahden kerroksen oikeusjärjestelmää, mitkä itsessään ovat apartheidin tunnusmerkkejä”.

Alun perin Etelä-Afrikan rotusortojärjestelmään viittaava apartheid onkin osuva kuvaus lainsäädännöstä, jossa kaksi eri ryhmää vastaa samasta rikoksesta täysin eri oikeuksin ja rangaistuksin.

Syrjivä laki

Israelissa kuolemantuomio oli laissa jo ennestään. Kuolemanrangaistus on kuitenkin pantu täytäntöön vain kahdesti. Viimeinen Israelissa teloitettu henkilö oli natsiupseeri Adolf Eichmann vuonna 1962.

Uusi laki syrjii räikeästi palestiinalaisia.

Ensinnäkin laki on muotoiltu siten, että se koskee käytännössä vain palestiinalaisia.

Kuolemanrangaistus tai elinkautinen vankeus voi siinä seurata Israelin kansalaisen tai pysyvän asukkaan kuolemaan johtaneesta terroristiseksi todetusta teosta, jonka tarkoituksena on kieltää Israelin valtion olemassaolo.

Teloituslain muotoilu viittaa palestiinalaisiin siksi, että Israelin valtioon kohdistuvan terrorismin taustalla on usein palestiinalaisten vastustus Israelin miehitystoimia vastaan. Israel määrittää itsensä lainsäädännössään juutalaiseksi valtioksi, jossa yksinomaan juutalaisilla on itsemääräämisoikeus.

Israelin laittomasti miehittämällä Länsirannalla kuolemantuomio on uuden lain mukaan oletusrangaistus tällaisista rikoksista.

Toiseksi Länsirannan palestiinalaiset vastaavat rikoksistaan aina sotilasoikeudessa, jolla on jatkossa myös oikeus langettaa kuolemantuomioita. Länsirannan laittomien juutalaissiirtokuntien asukkaiden rikokset käsitellään Israelin siviilioikeudessa.

Kuolemantuomio Länsirannalla ei enää vaadi tuomareiden yksimielisyyttä, vaan enemmistöäänet riittävät. Kuolemanrangaistus on laitettava täytäntöön 90 päivän kuluessa hirttämällä.

Länsirannan kuolemaantuomituilla palestiinalaisilla ei juuri ole mahdollisuutta hakea tuomion muuttamista elinkautiseksi vankeudeksi.

Palestiinalaisten kohtelu Israelin sotilasoikeudessa ja vankilajärjestelmässä oli jo ennestään mielivaltaista. Ihmisoikeusjärjestö B'Tselem huomauttaa, että tuomioihin johtavat tunnustukset saadaan laajalti kidutuksen tai kaltoinkohtelun seurauksena.

• Lue lisää palestiinalaisten kohtelussa Israelin sotilasoikeudessa: Syyhy esti nukkumasta – palestiinalaisnuori kertoo karuista oloista Israelin vankilassa

Laki ei koske esimerkiksi israelilaisten siirtokuntalaisten palestiinalaisiin kohdistamia väkivaltaisia hyökkäyksiä. Siirtokuntaradikaalien tavoitteena on Länsirannan etninen puhdistaminen palestiinalaisista, joten hyökkäyksiä ei lasketa terrorismiksi Israelin valtiota vastaan.

Siirtokuntalaiset ja Israelin sotilaat ovat tappaneet Länsirannalla vuosina 2020–2025 yli 1 100 palestiinalaista siviiliä. Sanomalehti The Guardianin selvityksen mukaan ketään vastaan ei ole nostettu syytteitä näistä kuolemista.

Ääriajattelusta tuli valtavirtaa

Kuolemantuomiota koskeva lakiesitys sai jo valmisteluvaiheessa kritiikkiä erityisesti Israelin turvallisuuspalveluilta. Niiden mukaan näyttöä siitä, että kuolemanrangaistus ehkäisisi terrorismia, ei ole – sen sijaan sen käyttöönotto voi jopa lietsoa lisää terrorismia.

Myös Knessetin lakiasiantuntijat esittivät huolensa lain ristiriitaisuuksista kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin nähden.

Teloituslain arvioidaan päätyvän vielä Israelin korkeimpaan oikeuteen, jossa se voidaan kumota.

Sen läpimeno Knessetissä on kuitenkin osoitus siitä, että ääriajattelusta on tullut Israelin politiikan valtavirtaa – ainakin siinä, mitä palestiinalaisiin tulee. Lain puolesta äänestivät niin pääministeri Benjamin Netanjahu kuin opposition Jisrael Beitenu -puoluekin.

Vaikka Ben-Gvir ja muut Knessetin äärisionistit jakavat jyrkästi mielipiteitä Israelissa, myös enemmistö israelilaisista on kannattanut kuolemanrangaistusta terrorismirikoksista jo pitkään. Haukkamaiselle turvallisuuspolitiikalle on kysyntää, ja käynnissä on vaalivuosi.

Tämä kaikki kertoo karua tarinaa siitä, millaisia seurauksia vähemmistöryhmien epäinhimillistämisellä voi olla.

Olen yhä useammin kuullut palestiinalaisten toteavan, että heidän olemassaolonsa itsessään, eläminen ja hengittäminen, on Israelin miehityksen vastustamista. Ihmisoikeusjärjestö B'Tselem huomauttaa kritiikissään, että kuolemanrangaistus rikkoo perustavanlaatuista oikeutta, oikeutta elämään.

Lähteet: The Guardian, Haaretz, Al-Jazeera, B'Tselem