Kaivosmineraalivero tuotti viime vuonna lähes 33 miljoonaa euroa, josta 19,8 miljoonaa euroa maksettiin kunnille. Kärkikunnissa etenkin Lapin kaivosteollisuus näkyy vahvana: kuudesta, yli miljoonan euron verotuloihin yltäneestä kunnasta puolet on Lapista.

Eniten tuottoja kaivosmineraaliverosta sai kainuulainen Sotkamon kunta, jossa Terrafamen monimetallikaivos, Mondo Mineralsin talkkikaivos ja Sotkamo Silverin hopeakaivos keräsivät noin 4,9 miljoonan euron verotulot.

Lapista Keminmaan, Sodankylän ja Kittilän kaivoskunnat saivat miljoonatulot. Keminmaassa Outokummun kromikaivos tuotti noin 4,8 miljoonan verotulot, Kevitsan kupari- ja nikkelikaivos Sodankylässä noin neljä miljoonaa ja Kittilän kultakaivos noin 2,4 miljoonaa.

Yli miljoonan verotuloihin ylsivät myös Pohjois-Savon Siilinjärvi (noin 1,7 miljoonaa euroa) ja Kainuussa Kajaani (noin miljoona euroa).

Kaivosyhtiöt maksoivat viime vuodelta kertyneen kaivosmineraaliveron Verohallinnolle maaliskuussa. Tuotoista 60 prosenttia tilitettiin kunnille, joiden alueella kaivosalue sijaitsee. Loput varoista saa valtio. Kaikkiaan verokertymä kasvoi 5,5 prosenttia edellisvuodesta.

Kaivosmineraaliveron tarkoitus on korvata valtiolle ja kunnille uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä. Vero otettiin käyttöön vuoden 2024 alussa. Maksettavan verotuoton määrä riippuu kaivosten louhintamääristä.

Kaivosveroa korotettiin vuoden alussa, jonka jälkeen kaivosyritykset ovat ilmoittaneet muutosneuvotteluista muun muassa Sodankylässä. Hallitus päätti nelinkertaistaa veron, jonka myötä kunnat saavat jatkossa 30 prosenttia tuloista ja valtio 70 prosenttia.

Muokattu 2.4.2026 klo 11.51: 33 miljoonan euron summa menee kunnille ja valtiolle, ei pelkästään kunnille, kuten jutussa aiemmin sanottiin. Kaivosvero tuli voimaan vuonna 2024 eikä 2025.