Kajaanin Runoviikko juhlistaa heinäkuussa 50-vuotista taivaltaan. Juhlavuoden ohjelmiston on kuratoinut tapahtuman taiteellisena johtajana viimeistä kesää toimiva Kati Outinen.

Outinen on toiminut festivaalin taiteellisena johtajana vuodesta 2019 lähtien. Hän on vaalinut suomalaista sanataidetta, mutta kokee, että festivaali kaipaa uudistuakseen uusia näkökulmia.

– Lisäksi kansainvälisyys on noussut pintaan, ja omat verkostoni ovat elokuvamaailmasta, Outinen kertoo.

Juhlavuoden ohjelmistoon haettiin esityksiä ensimmäistä kertaa avoimella haulla. Alan rahoitusvaikeuksista huolimatta hakemuksia tuli runsaasti.

– Se antoi toivoa, että kulttuuriala pärjää, koska niin monet kokevat tärkeäksi tehdä taidetapahtumia.

Avoimeen hakuun saapui yhteensä 120 hakemusta. Hakijoiden joukossa oli runsaasti nuoria tekijöitä taiteen eri aloilta: kuvataiteilijoita, tanssitaiteilijoita, sanataiteilijoita, teatteritaiteilijoita ja muusikoita.

– Nuorten ääni kuuluu. Se tarkoittaa, että uusi sukupolvi on jo tulossa, Outinen painottaa.

Runoviikko hyppää junan kyytiin

Outisen mukaan juhlavuodesta huolimatta ohjelmistossa ei ole perisuomalaista pönötystä, vaan mukana on sekä perinteisiä, paikkansa vakiinnuttaneita tapahtumia sekä uusia avauksia.

Festivaali levittäytyy myös muualla Kainuuseen ja hyppää junan kyytiin Kajaani-Oulu-Kajaani -välillä osana Oulu2026 -kulttuuripääkaupunkivuotta.

– Raiteet yhdistävät suomalaisia, raiteita pitkin pääsee kunnasta toiseen. Se on myös vähähiilipäästöisen kulkutavan suosimista. Täältä Elias Lönnrotkin lähti kävellen keräämään Kalevalan runoja, Outinen kuvailee.

Kansanmusiikki ja kansanperinteet ovat vahvasti mukana ohjelmistossa. Outinen näkee tässä merkkejä nykyajasta, jossa elämä ja tulevaisuus ovat monella tapaa epävarmoja.

– Juurien hakeminen ja etsiminen tuo pysyvyyttä maailmaan, joka on kaaoksen tilassa, hän pohtii.

Ohjelmassa on luvassa myös ensi-iltoja. Esimerkiksi Veikko Halmetojan ja Ella Pyhätön esitys pohjautuu suven runoilijoiden teksteihin.

Uusi taiteellinen johtaja julkistetaan avajaisissa

Taiteellisen johtajan uraltaan Outinen muistaa erityisesti ensimmäisenä vuonna tehdyn dokumentin suven runoilija Eeva Kilvestä. Kun dokumentti esitettiin Kaukametsän salissa, yleisö nousi spontaanisti seisomaan ja huusi kiitos Eeva Kilpi runoista.

– Se oli todella pysäyttävä hetki ja ymmärsin, kuinka paljon suomalaiset rakastavat runoutta, Outinen muistelee.

Kajaanin Runoviikon uusi taiteellinen johtaja julkistetaan tapahtuman avajaisissa. Outinen ei halua sanella seuraajansa suuntaa, vaan toivoo hänelle työrauhaa löytää parhaat esitykset somehälyn keskellä.

Tulevaisuudessa Outista saatetaan nähdä Runoviikolla katsomon puolella.

– Minulla tulee varmasti ikävä Kajaania. Ei vain tapahtumaa, vaan sallivaa ja ystävällistä ilmapiiriä.