Raha ja tulot kiinnostavat myös kirkkoja. Suomen ainoa munkkiluostari houkuttelee turisteja, koska se tuo tuloja. Suosittu kirkko taas otti käyttöön pääsymaksun jo vuosia sitten.

Uskonnollinen matkailu on maailmalla iso bisnes, mutta voisiko se olla sitä myös Suomessa? Kävimme Valamon luostarissa ja Temppeliaukion kirkossa katsomassa, millaista on uskonnollinen turismi Suomessa.

Kävi ilmi, että suurin osa matkailijoista on liikkeellä maallisin motiivein.

Temppeliaukion kirkon pääsymaksut ja vuokrat tuovat rahaa Töölön seurakunnan varsinaiseen toimintaan, kuten henkilökunnan palkkoihin. Kirkossa käy joka vuosi yli puoli miljoonaa turistia ja lähes sata tuhatta konserttivierasta.

– Se on seurakuntamme talouden tukijalka. Lipputuloilla ja kirkkoa konserttitilaksi vuokraamalla kustannamme muiden toimitilojen vuokria ja maksamme palkkoja, kertoo kirkkoherra Hilkka Niemistö.

Ortodoksinen Valamon luostari Heinävedellä puolestaan houkuttelee matkailijoita hengellisellä ilmapiirillä. Luostarin hotelli täyttyy pääsiäiseksi, joka avaa vilkkaan matkailukauden.

Vuoden mittaan Valamossa käy 100 000 ihmistä, suurin osa heistä on kesäkaudella.

Luostarin johtaja, igumeni Mikael sanoo, että matkailu on paikan elinkeino. Valamon kulttuurikeskuksessa järjestetään esimerkiksi säännöllisesti vaihtuvia näyttelyitä juuri siksi, että paikalle saapuisi turisteja.

Juuri avautuneelle Rudolf Koivun näyttelylle halutaan ennätysyleisö.

Maailmalla suurta, Suomessa pienen pientä

Hengellisyydestä motivoituneita matkailijoita kannattaa houkutella, sillä he matkustavat useammin kuin muut.

Heillä on myös keskimääräistä suurempi ostovoima, kertoo Suomen matkailun markkinointiyhtiö Visit Finlandin keräämä kansainvälinen matkailijadata.

Itä-Suomen yliopiston matkailun professori Juho Pesonen pitää uskontomatkailijoiden houkuttelemista Suomeen ulkomailta vaikeana.

– Meillä on aitoja kohteita suunnilleen yksi, Valamo. Suomesta kiinnostuneet uskontomatkailijat ovat todella pieni kohderyhmä.

Kotimaan matkailussa kirkot ovat tärkeitä nähtävyyksiä.

– Se on silti maallisen maan maallista matkailua, Pesonen arvioi.

Avoimet ovet

Helsingin kolmanneksi suosituin nähtävyys Temppeliaukion kirkko vilisee turisteja, vaikka on ihan tavallinen torstaiaamupäivä.

Tasmanian saarella asuva Lisa Harvey-Smith on saapunut Suomeen osana useamman viikon kestävää Euroopan-matkaa. Hän ei ole kristitty, mutta pitää kirkoista.

– Kirkot ovat kauniita paikkoja, joissa voi vain istua rauhassa, miettiä ja rauhoittua. Modernin maailman äänten ja kiireen keskellä sellainen tuntuu todella nautinnolliselta.

Valamossa ei kysellä vierailijoiden uskosta tai uskonnosta. Tuuli Pollari Lempäälästä on ollut Heinävedellä niin monta kertaa, että tietää jo väistellä ruuhkaisimmat kesäviikot.

– Täällä voi pysähtyä arjen ulkopuolelle ja saada henkistä hyvinvointia. Ja samalla voi oppia jotain uutta.

Luostarin vieraat kertovat miten siellä olo vaikuttaa heihin:

Piia Martikainen on ortodoksi. Hän tuli Kuopiosta Valamon opistoon kurssille.

– Matkailu kuuluu luostarielämään, pyhiinvaeltajia on aina ollut luostareissa. Luostarin täytyy saada toimeentuloa, ja matkailijat tuovat sitä.

Martikainen on ollut jo parikymmentä kertaa pääsiäisen alla Valamossa maalaamassa koristemunia ikivanhalla pisanka-mehiläisvahatekniikalla.

Sekä Valamon luostari että Temppeliaukion kirkko haluavat olla avoimia kaikille. Matkailun ja uskonnon harjoittaminen vaativat yhteensovittamista.

– Ovet suljetaan turisteilta, kun kirkossa on toimitus, kuten häät tai hautajaiset, kertoo kirkkoherra Hilkka Niemistö.

Valamossa taas vain osa munkeista tekee sellaisia tehtäviä, joissa ollaan ihmisten parissa.

Oululaispariskunta Kristiina ja Paavo Kolu kertoo nähneensä paljon kirkkoja ja museoita eri puolilla Suomea, mutta Temppeliaukio oli vielä näkemättä. Kohteen hengellisyys on heille sivuseikka.

– Ei se uskonto tässä asiassa juurikaan merkitse. Tärkeämpää on kulttuuri, arkkitehtuuri ja kauniit rakennukset.