Timo Jokisen työpäivät ovat venyneet pitkiksi sen jälkeen, kun Yhdysvallat ja Israel aloittivat Iranin pommittamisen yli kuukausi sitten. St1:n öljytuotteista vastaava kaupallinen johtaja on seurannut, miten raakaöljyn ja eri polttoainelaatujen hinnat nousivat korkeuksiin – ja heiluvat nyt sen mukaan, kuinka paljon markkinat uskovat Hormuzinsalmen aukeamiseen.
– Sitä tulee seurattua koko ajan. Toimistolla on isot ruudut, joista näkee hinnat ja uutiset – ja työajan ulkopuolella on tietenkin mobiilisovellus, Jokinen sanoo.
– Mitään hälytyksiä ei ole, mutta jos yöllä herään, niin kyllä kännykkä tulee avattua.
Tänään Jokinen heräsi aikaisin tarkistamaan, miten Trumpin viimeöiseen linjapuheeseen reagoidaan. Ei hyvin.
– Vielä eilen markkinoilla uskottiin, että Trump haluaa julistaa sodan sodituksi ja hienon voiton saavutetuksi – ja lopettaa tämän. Silloin hinnat olisivat tulleet aika välittömästikin alaspäin, hän sanoo.
– Mutta yön puhe antoi kuvan, että tämä jatkuu vähintään kaksi tai kolme viikkoa. Ja siksi hinnat ovat ylhäällä.
Polttoaineiden hinnat eivät liiku keskenään samaan tahtiin. Jokisen mukaan etenkin diesel ja lentopolttoaine ovat kallistuneet, mutta bensiini ei ole noussut samassa suhteessa.
Saman huomaa myös bensiinipumpulla. Bensiinin hinta on kivunnut yli kahden euron, mutta dieselistä joutuu maksamaan vielä enemmän.
Miksi nyt on toisin? Yleensä kevyemmin verotettu diesel on bensiiniä halvempaa.
– Euroopassa on bensiinin puolella enemmän tuotantoa kuin kysyntää, eli Eurooppa on normaalitilanteessa nettoviejä. Mutta dieselin ja varsinkin lentopolttoaineen suhteen paikallinen tarjonta ei riitä kattamaan kysyntää.
Jokisen mukaan lähes 40 prosenttia Euroopan lentopolttoaineen tuonnista tulee Persianlahden suunnalta ja Hormuzinsalmen kautta. Dieselissä vastaava osuus on noin kymmenen prosenttia.
Onko tämä hyvää aikaa polttoainekauppiaalle?
Tavallinen kuluttaja saattaa kallista polttoainetta tankatessaan pohtia, onko tämä hyvää vai huonoa aikaa polttoaineen kauppiaille. Esimerkiksi Nesteen ja monen kansainvälisen öljy-yhtiön osakekurssit ovat nousseet kriisin aikana voimakkaasti.
Mikä ratkaisee, tekeekö St1 hyvää vai huonoa tulosta tällaisena aikana?
– Meidänkin tuloksemme tulee heilumaan kuukaudesta toiseen, kun varastojen arvostukset muuttuvat öljyn hinnan mukaan, Jokinen sanoo.
St1 myy tällä hetkellä kalliiseen markkinahintaan polttoainetta, jonka se on ostanut markkinoilta kuukausi tai kaksi sitten paljon halvemmalla. Toisaalta yhtiö ostaa tällä hetkellä kalliiseen hintaan uutta varastoa, jota se myy vasta viikkojen tai kuukausien päästä – siihen hintaan, joka silloin vallitsee.
– Hintanoteeraukset tulevat päivittäin, ja siihen markkinaan ne tuotteet on myytävä. Kustannusten mukaan niitä ei voi hinnoitella, Jokinen sanoo.
– Henkisesti pitää varautua siihen, että tulee parempia ja heikompia kuukausia.
St1:llä on Göteborgissa jalostamo, johon yhtiö ostaa raakaöljyä jalostettavaksi. Yhtiö ostaa myös dieseliä ja lentopolttoainetta enimmäkseen markkinoilta. Bensiinin suhteen St1 on Jokisen mukaan suunnilleen tasapainossa tuotannon ja myynnin suhteen.
Polttoaineyhtiöt vuoristoradassa
St1 on Mika Anttosen perustama ja suurimmaksi osaksi omistama yhtiö. Sen ei tarvitse pörssiyhtiöiden lailla raportoida liiketoimintanäkymiään. Se on Jokisen mukaan hyvä asia.
– Alalla toimivien yhtiöiden tulokset tulevat heilumaan tänä vuonna huomattavasti. Nyt polttoaineiden hinnat ovat nousseet ylös ja se näkyy arvostuksissa, mutta tilanne voi muuttua, kun mennään seuraavaa vuotta kohden.
Tilanne voi kääntyä nopeasti myös toiseen suuntaan. Jokisen mukaan on olemassa sekin kaukainen mahdollisuus, että Iranin kanssa saavutetaan sopu – ja samaan aikaan kevennetään sen öljyviennin pakotteita.
– Jos Iranin ja kenties Venezuelankin polttoaine alkaisi virrata markkinoille, tilanne voisi kääntyä nopeasti ylitarjonnaksi. Se voisi tuoda hintoja merkittävästi alas, Jokinen sanoo.
Tämä mahdollisuus on lyhyellä aikavälillä pieni. Jokisen mukaan markkinoilla ennakoidaan tällä hetkellä, että Hormuzinsalmi aukeaisi viikkojen kuluessa ja raakaöljyn hinta olisi ensi syksynä reilun viidenneksen halvempaa kuin nyt.
– Vaikka tämä kriisi asettuisi, tämä on niin iso häiriö, että menee varmasti joitakin kuukausia, että maailma palaa normaalitilaan, hän sanoo.
