Lahden kaupunki kokeilee ekoasfalttia keskustaa halkovalla pääkadulla, joka korjataan ensi kesänä.
Aleksanterinkadun kivetys korvataan remontissa asfaltilla enintään viiden vuoden ajaksi.
Tarkoitus on, että osa päällysteestä on perinteistä asfalttia. Toinen osa on asfalttia, jonka valmistuksessa on syntynyt tavallista vähemmän hiilidioksidipäästöjä.
Kadun nykyiset noppakivet laitetaan talteen, sillä lopullisesta päällysteestä päätetään vasta myöhemmin.
Nähdään kestääkö asfaltti bussiliikenteen
Aleksanterinkatu on huonossa kunnossa. Ajoradalla on pahoja painaumia, jotka johtuvat pohjarakenteissa olevista puutteista. Nyt remontoidaan kolme kortteliväliä.
Tavallista asfalttia laitetaan vain lyhyelle pätkälle Mariankadun ja Rauhankadun välille. Niin sanottua ekoasfalttia tulee hieman enemmän. Sillä päällystetään Vesijärvenkadun ja Mariankadun väli.
Kokeilussa seurataan, miten asfaltti ylipäätään vaikuttaa liikennekäyttäytymiseen, ja kestääkö päällyste linja-autoliikennettä urautumatta.
Projektipäällikkö Petteri Väisänen Lahden kaupungilta katsoo, että keskustan pääväylä sopii kokeiluun siinä missä mikä tahansa muukin katu.
– Jos sitä lähdetään muuttamaan takaisin, niin toki siitä tulee jonkin verran haittaa. Se kuitenkin saadaan melkein yhtä nopeasti muutettua takaisin, kuin mitä asfaltin laitossa menee aikaa, hän perustelee.
Kaupunki arvioi, että kesäkuun alussa alkavat saneeraustyöt kestävät noin kaksi viikkoa.
Päästöt ja hinta ajavat kokeiluun
Tavallista ympäristöystävällisemmän asfaltin testaaminen sopii hyvin tilanteeseen, jossa pinnoite ei joka tapauksessa ole pysyvä, pohtii Lahden kaupungin kiertotalousasiantuntija Satu Virtanen.
– Kun väliaikainen asfalttirakenne puretaan, voimme samalla tutkia purettavan rakenteen kierrätettävyyttä, Virtanen lisää.
Virtasen mukaan asfaltti on noussut useissa selvityksissä esille yhtenä suurimpana hiilidioksidipäästöjen lähteenä esimerkiksi teiden rakentamisessa.
On arvioitu, että asfaltoinnin päästöistä suurin osa tulee päällysteen valmistuksesta ja raaka-aineista.
Asfalttia valmistetaan yleensä uusiutumattomista materiaaleista, kiviaineksesta ja raakaöljyn tuotannossa syntyvästä bitumista. Tuotannossa syntyy hiilidioksidi- ja metaanipäästöjä, ja kiviaineksen louhiminen kuluttaa luonnonvaroja.
Lisäksi kriisit ja sodat nostavat raakaöljyn hintaa, ja siten myös asfaltin hinta nousee.
Puuperäistä sideainetta bitumin tilalle
Kiviainesta voi korvata laittamalla sekaan jostain purettua, vanhaa asfalttia. Tästä on kokemusta jo useilta vuosikymmeniltä.
Nyt sideaine bitumin tilalla kokeillaan ligniiniä, joka on selluteollisuuden sivutuote. Lisäksi on kehitetty matalalämpöasfalttia, jonka tuotannossa massaa kuumennetaan vähemmän kuin tavallisesti.
Kiertotalousasiantuntija Satu Virtasen mukaan Aleksanterinkadulle laitettavassa vähähiilisemmässä asfaltissa tulee olemaan kaksi kerrosta.
– Pohjamassassa testaamme bitumin korvaavana raaka-aineena ligniiniä. Kulutuskerros tulee olemaan matalämpöasfalttia.
Virtanen lisää, että molemmissa asfalttimassoissa käytetään seassa vähintään puolet kierrätettyä asfalttia.
Kadulle tarkka tutkimus
Aleksanterinkatu remontoitiin viimeksi vuonna 2017. Ennen uutta saneerausta väylä on tarkoitus tutkia perusteellisesti ajoneuvolla, jossa on maatutka, laserkeilain ja videointilaitteisto.
Kadusta selvitetään paksuudet, mahdolliset erikoisrakenteet tai poikkeuksellinen kosteus, pinnan muoto ja urautuminen.
Selvitysten pohjalta voidaan tehdä johtopäätöksiä kadun vaurioitumisen syistä. Ne huomioidaan, kun seurataan muutoksia uudessa päällysteessä.
Lahden kaupunki järjestää 5. toukokuuta yleisötilaisuuden, jossa kaupunkilaisilla on mahdollisuus kysyä muun muassa asfaltointityön vaikutuksista keskustassa kulkemiseen.