Suomen tuore ulko- ja turvallisuuspolitiikan selonteko kuvaa, kuinka epävakaa turvallisuusympäristö on. Mutta paperia lukemalla ei selviä, miten Suomi toimii, jos asiat eivät menekään niin kuin Suomi toivoo.

Yhdysvallat on kertonut vähentävänsä Euroopan sotilaallista puolustamista. Presidentti Donald Trump on uhannut Natosta lähdöllä, ja hän arvostelee Euroopan maita ja Natoa Yhdysvalloille hyödyttömäksi.

Kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg Tampereen yliopistosta arvioi, että eurooppalaisesta puolustuksesta ja muista suhteista selonteko puhuu hyvin yleisellä tasolla ja riviväleissä. Se jää sanomatta, mitä tehdään, jos negatiivinen kehityskulku jatkuu.

– Sillä tavalla tämä selonteko on vähän epäselonteko, että niihin yksityiskohtiin tässä ei mennä.

Suomen edellinen selontekoteksti kirjoitettiin vuonna 2024, ennen kuin Donald Trump palasi Yhdysvaltojen presidentiksi. Viime vuonna hallitus julkaisi puolustusselonteon, jossa Yhdysvaltojen toiminnan muutosta ei juuri käsitelty.

Forsberg arvosteli puolustusselontekoa ja suututti arvostelullaan esimerkiksi puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.). Puolustusselontekoa hallitus ei edelleenkään aio kirjoittaa uudelleen, mutta kattavampaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjapaperia on nyt täydennetty.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan johto on sanoittanut ympäristön muutosta. Se on Forsbergin mukaan tehty, jotta kukaan ei voisi väittää, että Suomella on laput silmillä.

– Mutta tässä selonteossa ei kuitenkaan näy tilanteesta tehtyjä johtopäätöksiä.

Selonteot ovat papereita, joissa Suomen johto linjaa itselleen toimintaohjetta. Ne on tarkoitettu myös selventämään politiikkaa kansalaisille ja muille maille.

Tuore selonteko on kirjoitettu erityisesti Washingtonia eli Yhdysvaltojen politiikan muutosta silmällä pitäen. Ero edelliseen tekstiin on selkeä. Selonteko kuvaa, että Yhdysvaltojen politiikasta on tullut ennakoimatonta ja retoriikka on kovaa. Yhdysvallat panee oman edun muun edelle.

Mutta sen pidemmälle Suomi ei mene.

– Tässä nimenomaan ei haluta viestittää mitään sellaista, jonka Suomi ajattelee kiihdyttävän Yhdysvaltojen irtautumista Euroopasta, mutta ei toisaalta esitetä mitään uuttakaan kulmaa.

Suomi arvioi, että liittolaisilla ei ole samanlaista arvoa Yhdysvalloille kuin ennen, ja suhteet perustuvat transaktioihin eli vaihdantaan - toisin sanoen hyötyyn. Vaikka Yhdysvaltojen politiikka on Suomen mielestä vaikeasti ennakoitavaa, Suomi arvioi voivansa kuitenkin hallita ja tiivistää suhdetta Yhdysvaltoihin. Suomi uskoo olevansa hyödyksi ja korostaa vahvuuksiaan.

Forsberg tulkitsee, että kuvatusta tilanteesta ei ole tehty johtopäätöstä.

– Vaikka on kuvattu uusi tilanne, niin kuitenkin on vanhoja lääkkeitä eli toimintatapoja.

Parissa vuodessa Suomelta on karissut optimismi Naton suhteen. Suomi näkee tulevaisuudessa eurooppalaisen Naton.

Selonteon mukaan Suomi olettaa edelleen, että Yhdysvalloilla on intressi olla mukana puolustamassa Eurooppaa, jos vaan Eurooppa kantaa isomman taakan.

Se jää sanomatta, mikä voisi olla se Suomen toimintalinja, jos niin ei käy.

Naton pelotteen voi arvioida kärsineen, kun Trump on rajusti arvostellut Natoa ja uhkaa liitosta lähdöllä. Pelotteen heikkenemistä paperissa ei käsitellä. Se on Forsbergin mielestä ymmärrettävää, koska kyse on julkisesta selonteosta.

– Tuskin tässä ruvetaan itse sanomaan, että meidän pelote on heikko ja rapautunut ja täysin epävarma.

Lukijalle jää epäselväksi, millaista politiikkaa Suomi aikoo Natossa tehdä, sillä sitä tässä ei käsitellä, Forsberg toteaa.

Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) toisti Yhdysvalloissa vieraillessaan tällä viikolla Suomen paljon käyttämän iskulauseen, että Nato on vahvempi kuin koskaan.

Forsberg arvioi, että sillä mahdollisesti tarkoitetaan tätä hetkeä, kun Eurooppa on alkanut panna lisää rahaa puolustukseen ja Yhdysvallat ei muodollisesti ole heikentänyt sitoutumistaan Natoon, esimerkiksi vetänyt joukkojaan tai aseitaan Euroopasta.

– Yleinen asiantuntijanäkemys on, että Naton tulevaisuudesta meillä on hyvin suuri epävarmuus.

Forsbergin mukaan sama epävarmuus on poliitikoillakin. Tähän viittaa esimerkiksi Wall Street Journalin uutinen, jossa eurooppalaisten johtajien kerrotaan valmistelevan Natoa, johon Yhdysvallat ei enää osallistu.

Suomi poistaa parhaillaan ydinaseita koskevia rajoituksia laista. Liittokunnan puolustukseen tarkoitetut ydinaseet eivät jatkossa ole kiellettyjä. Valtiojohdon mukaan Suomesta ei kuitenkaan tule ydinasevaltiota, ja se päätettiin kirjoittaa selontekoon.

Tekstissä sanotaan, ydinsulkusopimus pitää ja että Suomeen ei sijoitettaisi ydinaseita rauhan aikana, mutta sekin on vain aikomus ja sodan oloissa sijoittaminen olisi mahdollista, Forsberg toteaa.

Tekstin mukaan Suomi on valmis tarkastelemaan uusia yhteistyömuotoja. Forsberg pitää kirjausta epämääräisenä, sillä niitä ei käydä tarkemmin läpi.

Venäjän suhteen yksi asia on muuttunut.

– Täällä on lause, että ”jossakin vaiheessa tulee tarkastella poliittisen tason yhteyksien avaamisen tarvetta”.

Venäjä on jo neljä vuotta käynyt hyökkäyssotaa Ukrainassa, eikä Venäjän uhka ole poistunut. Suomen pitää edelleen olla valmis siihen, että Venäjä voisi hyökätä myös Suomeen, vaikka välitöntä uhkaa juuri nyt ei ole.

– Ei ole toiveajattelua, että Venäjä muuttuisi nopeasti jonkinlaiseksi.

Toiveajattelua tai ohimenevyyden ajatusta ei ole myöskään Yhdysvaltojen suuntaan. Trumpin politiikka otetaan todellisuutena, jossa nyt eletään.

Illan A-Talkissa kysytään, onko ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon tilannekuva Suomen uhista ja puolustuskyvystä oikea. Keskustelemassa Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg, Nordic West Officen toimitusjohtaja Charly Salonius-Pasternak, SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen ja kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra. Juontajana Annika Damström. Yle TV 1 ja Yle Areena klo 21.05.