Kuka näistä enää pitää kirjaa?
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli aikonut tänään tiistaina rikkoa hauraan tulitauon ja iskeä Iraniin, mutta päättikin loppumetreillä perua iskun.
Näin Trump väitti omalla sosiaalisen median kanavallaan myöhään maanantaina Suomen aikaa.
Persianlahden maiden ”Suuret Johtajat ja Liittolaiset” olivat Trumpin mukaan vedonneet häneen suunniteltujen iskujen lykkäämiseksi. Yhdysvalloille suotuisa sopimus Iranin kanssa on kuulemma taas kerran näköpiirissä.
– Me EMME toteuta suunniteltua hyökkäystä Iraniin huomenna, mutta olen ohjeistanut [sodanjohtoa] valmistautumaan täysimittaiseen, suuren mittakaavan hyökkäykseen hetken varoitusajalla, jos hyväksyttävää Diiliä ei saavuteta, Trump uhkasi samassa yhteydessä.
Sama kuvio on toistunut jo monta kertaa.
Trump on pian kolme kuukautta jatkuneen sodan aikana uhkaillut Irania massiivisilla iskuilla yhden jos toisenkin kerran, ja usein viime hetkellä perunut tai ”lykännyt” aikeitaan.
The Independent -lehti on listannut useita kertoja, kun Trumpin uhkailut Irania vastaan eivät toteutuneetkaan.
Mieleenpainuvin kerta oli, kun Trump uhkasi ”kokonaisen sivilisaation kuolevan” huhtikuun alussa. Hän jätti uhkauksensa toteuttamatta, kun maailman johtajat reagoivat kovalla arvostelulla ja sodan osapuolet pääsivät sopimukseen tulitauosta.
Muina kertoina Trump on pakittanut uhkauksistaan ilman merkittäviä myönnytyksiä Iranilta. Esimerkiksi maailman öljynsaannille tärkeä Hormuzinsalmi on pysynyt enimmäkseen kiinni lukuisista vaatimuksista huolimatta.
Trumpin poukkoilu voi vaikuttaa strategisesti järjettömältä, mutta siinä on oma logiikkansa, uskoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Lindén.
– Trumpille on tyypillistä sanoa jotakin kokeillakseen, onko sillä toivottua vaikutusta, ja jos ei, hän sanoo seuraavaksi vaikka päinvastaista.
Trumpille on Lindénin mukaan ominaista ”totuudenjälkeinen viestintätyyli”, jossa mikään aiemmin sanottu asia ei rajoita sitä, mitä presidentti voi seuraavaksi sanoa.
Tyyli on toiminut Trumpilla sisäpolitiikassa ja hänen kannattajansa ovat sen hyväksyneet, joten siitä on tutkijan mukaan muodostunut presidentille luontainen ja rutiininomainen tapa toimia politiikassa.
Trumpin ulkopolitiikkaa kutsutaan usein ”hullun miehen taktiikaksi” tai strategiseksi arvaamattomuudeksi.
– Koskaan ei voi tietää, tarkoittaako hän tällä kertaa sanomaansa vai ei. Jos hän itse edelleen uskoo, että se on toimiva taktiikka, toiminta on loogista, Lindén sanoo.
Hullun miehen taktiikka kokee inflaatiota
Lindénin mukaan Yhdysvaltojen helmikuun lopussa aloittama hyökkäys Iraniin on ”sisäpoliittisesti järjetön sota”. Se on yhdysvaltalaisten keskuudessa erittäin epäsuosittu, ja laskee Trumpin suosiota entisestään.
Tilanne ei tiedä hyvää presidentin puolueelle, republikaaneille, marraskuun kongressivaalien lähestyessä.
– Sodan pitkittyminen on todennäköisesti yllättänyt Trumpin ja hänen hallintonsa. Hänen pitää saada asia nopeasti pois päiväjärjestyksestä, että voi edes kohtalaisen uskottavasti väittää voittaneensa.
Tavoitetta vaikeuttaa tutkijan mukaan se, että Trump on tällä kaudella ympäröinyt itsensä ”jees-ihmisillä”, jotka myötäilevät presidenttiä joka asiassa.
Tällaisesta asetelmasta aiheutuva sokeus oman toiminnan vaikutuksille on Lindénin mukaan yleinen ongelma ”autokraateille, diktaattoreille ja sellaisiksi mieliville”.
Trumpille on maailmalla jo yli vuoden ajan irvailtu Taco-meemillä. Trump always chickens out eli Trump jänistää aina viittaa siihen, että Trumpilla on tapana perääntyä kovista puheistaan niin talous- kuin ulkopolitiikassa.
Iran ei ole näyttänyt merkkejä alistumisesta Trumpin toistuvien uhkausten edessä. Se voi johtua siitä, että uhkaukset ovat menettäneet uskottavuuttaan.
– Ulkopuolisen silmin näyttää siltä, että hullun miehen taktiikka ei enää toimi. Trump ei ole enää arvaamaton pelkästään hyödyllisellä tavalla, vaan hänestä on tullut yksinkertaisesti epäluotettava tavalla, joka on haitallista hänelle ja hänen maalleen, tutkija sanoo.
Lindénin mukaan Trumpin lähipiiri ei uskalla sanoa presidentille, ettei hänen toimintatapansa tuota haluttuja tuloksia.
– Trump voi ajatella rakentavansa nerokkaasti strategista epävarmuutta, vaikka menetelmä ei oikeasti toimisi ollenkaan eikä auttaisi häntä pääsemään lähemmäs konfliktin ratkaisemista itseään hyödyttävällä tavalla.