Töissä oleminen on henkireikä. Siellä viisikymppinen Sari tuntee olevansa kuin terapiassa. Välillä Sari tekee jopa 14 tunnin työpäiviä lähihoitajana.

Työpaikalla hän ei halua katsoa puhelintaan, koska se ahdistaa.

– Pojalta tulee viestiä, että 'äiti, voisitko laittaa minulle rahaa 20 euroa'.

Yksinhuoltaja Sarilla on 28-vuotias poika. Kaikki lähti siitä, kun poika pääsi vuosia sitten opiskelemaan ammattikouluun. Takana oli useampi vuosi ilman töitä ja koulua. Äiti oli pojan saamasta koulupaikasta ylpeä.

– Halusin auttaa häntä opintojen alkuun. Ostin hänelle ruokaa ja muuta. Ajattelin lapseni pärjäävän, kun hän saa ammatin ja töitä.

Äiti lupasi palkinnoksi pojalleen, että he lähtevät valmistumisen kunniaksi ulkomaille. Palkintomatka toteutui velaksi.

Lapsi valmistui koulusta pari vuotta sitten, mutta ei saanut töitä.

Nyt poika saa Sarin mukaan Kelasta asumistukea ja työttömyystukea. Sari maksaa poikansa puhelinlaskun ja netin. Lisäksi hän osti pojalleen auton osamaksulla ja maksaa myös ajoneuvoveron sekä ajoneuvovakuutuksen. Aiemmin Sari kertoo maksaneensa myös vuokran.

Äiti siirtää pojalleen rahaa Mobilepayllä noin joka toinen päivä.

Kuukaudessa Sari kertoo auttavansa poikaansa noin 400 eurolla.

Poika sanoo, että rahaa menee ruokaan. Välillä hän on myös pyytänyt rahaa nikotiinipusseihin.

– Olen kuin pankkiautomaatti.

Sarin nimi on muutettu, koska henkilökohtaisten talousasioiden käsittelystä julkisuudessa voisi seurata hänelle kohtuutonta haittaa. Sarin ääni on muutettu tekoälyllä.

Sari haluaisi päästä irti tilanteesta:

Sari velkaantui auttamisen ja omien menojensa seurauksena.

Yle on nähnyt ulosottoon liittyviä tietoja, äidin maksamia laskuja, Mobilepay-tilisiirtoja sekä pojan äidilleen laittamia viestejä.

Suomessa perhe on tärkeä turvaverkko

Nordean teettämän kyselytutkimuksen mukaan yli 40 prosenttia suomalaisista nuorista turvautuu vanhempiinsa, kun rahat eivät riitä.

Suomessa vastaajia oli 1 007.

Nordean henkilöasiakasliiketoiminnan varajohtaja Tanja Erosen mukaan summat ovat yleensä pieniä.

– Aika monesti vanhemmat käyttävät muutamia kymppejä tai satasen kuussa nuoren tukemiseen. Vanhempi voi tilata lehden nuorelle tai maksaa säännöllisesti puhelinlaskun. Puhelin on ollut vanhempien nimissä, kun lapsi täyttää 18, ja se jää maksettavaksi.

Suomessa 18–29-vuotiaat nuoret kohtaavat rahahuolia useammin kuin Ruotsissa, ja perhe toimii tärkeänä turvaverkkona:

Erosen mukaan rahasta kannattaa keskustella heti, kun lapsi ymmärtää, että rahalla voi ostaa karkkia.

Viikkoraha on lapsena hyvä keino opetella rahankäyttöä, oli se sitten suuruudeltaan vaikkapa vain 50 senttiä.

– Pyyntöpohjainen, 'äiti, voitko laittaa rahan', niin sellaisesta kannattaisi luopua, koska se estää taloudellisen itsenäistymisen. Pitäisi olla tunne, että budjetti on rajallinen ja kun se raha loppuu, niin se loppuu.

Oman talouden täytyy myös olla kunnossa, jos haluaa auttaa muita rahallisesti.

Lainojen ottaminen lähti lapasesta

Sarilla on ulosotossa noin 40 000 euroa.

Osa veloista johtuu pojan auttamisesta opiskeluaikoina, ja osa omista menoista. Sari otti korkeakorkoisia kulutusluottoja ja pikavippejä.

– Lainojen ottaminen lähti lapasesta. Huomasin, miten helppo niitä on saada.

Sarilla jää kuussa käteen vajaat 2 000 euroa sen jälkeen, kun palkasta on ulosmitattu noin tuhat euroa. Siitä Sari maksaa pojan menojen lisäksi oman autovakuutuksen, puhelinlaskun, nettilaskun, vuokran sekä henkivakuutuksen.

– Kärsin itse tästä. Olen antanut tilanteen mennä liian pitkälle.

Sari uskoo, että auttamisen halu tulee hänen omasta taustastaan. Sarin äiti auttoi, kun Sari opiskeli nuorempana. Sarin äiti tuki myös Sarin lapsia, kun he olivat pienempiä.

Keskustelu tuntuu vaikealta

Sari haluaisi lopettaa rahan antamisen, mutta pelkkä keskustelu tuntuu vaikealta. Hän pelkää pojan loukkaantuvan. Vielä enemmän hän pelkää sitä, että pojan rahat eivät riittäisi ruokaan.

Sari on toisinaan myös lainannut rahaa tuttaviltaan, jos hänellä itsellään ei ole rahaa auttaa poikaa.

– Poikani on kannustanut minua lainaamaan muilta. Olen alistunut sellaiseenkin.

Sari on keskustellut muutaman ystävän ja työkaverin kanssa tilanteesta.

Sari on pettynyt itseensä.

– Ei tämä ole poikani vika. Jospa tämä muuttuisi vielä iloksi, hän saisi töitä, pärjäisi omillaan ja minä saan maksettua velat.

Uutista varten on haastateltu myös Turun yliopiston erikoistutkija Hans Hämäläistä.