Suomessa miehen epäillään surmanneen tänä vuonna naisen keskimäärin kahden viikon välein.
Yhteensä ainakin 11 naisen uskotaan joutuneen henkirikoksen uhriksi kuluneen vuoden aikana. Käräjäoikeus on antanut tuomion kahdesta tapauksesta, muut ovat poliisin esitutkinnassa tai käräjäoikeuden käsittelyssä.
Kaikkien epäiltyjen rikosten motiivi ei ole tiedossa.
Miestä epäillään nelikymppisen naisen taposta. Iltalehden tietojen mukaan epäilty oli naisen kuusikymppinen miesystävä.
26-vuotiasta miestä epäillään parikymppisen naisen murhasta. Ylen tietojen mukaan he ovat asuneet yhdessä joitain vuosia sitten.
Iltalehden tietojen mukaan nelikymppistä miestä epäillään kihlattunsa taposta.
Mediatietojen mukaan kaikissa tapauksissa epäilty on ollut naisen nykyinen tai entinen puoliso. Yleisesti ottaen naisiin kohdistuvissa henkirikoksissa valtaosassa tekijänä on uhrin nykyinen tai entinen puoliso.
Esimerkiksi Italiassa, Kyproksella ja Kroatiassa naisen surmaamista hänen sukupuoleensa liittyvistä syistä kutsutaan naismurhaksi.
Naismurha, eli femicide tai feminicide on naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan äärimuoto.
Yleisesti naismurha tarkoittaa naisen tappamista hänen sukupuoleensa liittyvistä syistä. Sen taustalla vaikuttavat sukupuoleen liittyvä viha, kontrolli, väkivalta tai syrjintä.
Italiassa naismurhasta tuomitaan elinkautiseen, kun nainen tapetaan esimerkiksi vihan, hallitsemisen tai naisen kieltäytymisen vuoksi.
Kaikki naisten tapot tai murhat eivät siis ole naismurhia. Se voi tehdä asiasta monimutkaista.
– Oikeudelliselta kannalta meidän on selvitettävä, miten nämä sukupuoleen liittyvät motiivit määritellään tai todistetaan, sanoo ilmiötä tutkinut Aleida Luján-Pinelo Tampereen yliopistosta.
Kolmekymppinen mies kuristi samanikäisen seurustelukumppaninsa. Mies tuomittiin muun muassa taposta.
Seitsemänkymppistä miestä syytetään samanikäisen vaimonsa murhasta. Miehen epäillään surmanneen naisen pajavasaralla.
Kysyimme Lapin yliopiston rikosoikeuden professori Minna Kimpimäeltä sekä asianajajilta Kaarle Gummerukselta ja Minna Pilviöltä, pitäisikö naismurha kirjata erikseen myös Suomen rikoslakiin.
Kysymys on, saisivatko sukupuolensa vuoksi surmatut naiset silloin nykyistä paremmin oikeutta.
1. Pitäisikö Suomen lakiin kirjata erikseen naismurha?
Minna Pilviö: Kyllä. Olemme jopa jälkijunassa asiassa, jos ajatellaan esimerkiksi Italiaa. Mielestäni on selvää, että Suomessa ei olla kyetty puuttumaan riittävästi lähisuhdeväkivaltaan, jos katsotaan esimerkiksi tämän vuoden tilastoja. Rikosoikeusjärjestelmä heijastaa myös yhteiskunnan arvovalintoja.
Kaarle Gummerus: En näe sitä tarpeellisena. Meidän laissa on jo määritelty, että sukupuoleen liittyvä motiivi voidaan ottaa huomioon koventamisperusteena. Jos naismurha kirjattaisiin erikseen lakiin, voisi meillä sen jälkeen Suomessa alkaa hyvin laaja keskustelu siitä, mitä kaikkia muita yksittäisiä koventamisperusteita pitäisi säätää lakiin.
Minna Kimpimäki: Ei. Nykyinen lainsäädäntö kattaa asian. Suomen rikoslainsäädäntöä on kyllä moitittu siitä, että se ottaa huonosti huomioon toistuvan sukupuolittuneen väkivallan. Toisaalta sitä on pidetty merkittävänä arvona, että Suomen rikosoikeus on sukupuolineutraali.
43-vuotias mies tuomittiin ex-puolisonsa murhasta. Parin lapsi oli tapahtumahetkellä paikalla. Mies tuomittiin myös lapsen pahoinpitelystä.
Kolmekymppisen miehen epäillään tappaneen naisystävänsä.
Kasikymppistä miestä epäillään 68-vuotiaan vaimonsa taposta.
2. Jo nyt rikoksesta voi saada kovemman rangaistuksen, jos teon taustalla on sukupuoleen perustuva syy. Kuinka usein sitä oikeasti käytetään?
Pilviö: Jutuissa, joissa olen itse ollut mukana, syyttäjä on aktiivisesti ottanut koventamisperusteen esiin ja sitä on myös sovellettu. Mutta näkisin, että rikosnimike naismurha olisi selkeä signaali siitä, että asia otetaan myös yhteiskunnassa vakavasti.
Gummerus: En muista törmänneeni tapaukseen, jossa sitä olisi käytetty. Syyttäjien tulisi vaatia nykyistä koventamisperustetta aktiivisemmin. Miksei sitä käytetä, on kysymys, joka pitäisi nostaa enemmän esille kuin se, pitäisikö naismurha säätää erikseen rikokseksi. Jotta syyttäjillä olisi todellinen mahdollisuus harkita koventamisperusteen käyttöä, tulisi jo esitutkinnassa poliisin selvittää teon motiivia laajasti.
Kimpimäki: Minulla ei ole tarkkaa tietoa. Olettaisin, ettei se ole kovin laajasti sovellettu.
MTV:n tietojen mukaan vajaa kuusikymppistä miestä epäillään 75-vuotiaan naisystävänsä taposta.
Viisikymppistä miestä epäillään keski-ikäisen aviovaimonsa murhasta.
Yli kuusikymppistä miestä epäillään avopuolisonsa taposta.
3. Väkilukuun suhteutettuna parisuhdeväkivaltaan kuolleiden määrä on Suomessa suurempi kuin muissa Pohjoismaissa. Voisiko lakiuudistus parantaa tilannetta?
Pilviö: Toivoisin sitä. Tällä voisi olla vaikutusta siihen, että naisiin kohdistuvan väkivallan vakavuus tunnistettaisiin paremmin, ja rikosprosessissa saataisiin näkemys siitä, mikä teon motiivi on ollut.
Gummerus: Pykälän lisäyksen yleisestävä vaikutus ei välttämättä olisi tehokas. Tapot ja murhat harvemmin jäävät tekemättä, vaikka ne ovat rikoslaissa määrätty ankarasti rangaistavaksi.
Kimpimäki: En usko, että sillä olisi yksittäisenä toimenpiteenä ennaltaehkäisevää vaikutusta. Tärkeämpää olisi puuttua lähisuhdeväkivaltaan varhaisemmassa vaiheessa.
Yle pyysi tätä juttua varten haastattelua myös oikeusministeri Leena Mereltä (ps.). Hän ei vastannut Ylen yhteydenottoihin.