Pitäisikö olla huolissaan, kun maailman rikkain mies kehittää aivosirua, joka mahdollistaisi hänen mukaansa jopa ajatusten lukemisen?

Elon Musk on kertonut kehittävänsä aivosirua, joka rakentaa suoria viestiyhteyksiä ihmisaivojen ja tietokoneiden välille.

Muskin Neuralink-yhtiön aivosiru on asennettu jo parillekymmenelle ihmiselle. Sirun saaneet henkilöt voivat ohjata tietokonetta ajatuksen voimalla.

Muskin yhtiön kehittämä siru on kirurgisesti ihmisen kallon sisäpuolelle asetettava implantti, joka välittää signaalit langattomasti tietokoneeseen.

Raha ei taatusti ole sirun kehitystyöltä loppumassa.

Muskin raketti-, satelliitti- ja avaruusyhtiön SpaceX -yhtiö listautui perjantaina pörssiin, mikä teki Muskista maailman ensimmäisen biljonäärin. Muskin omaisuus ylitti biljoona dollaria.

Aalto-yliopiston lääketieteellisen kuvantamisen professorin Lauri Parkkosen mukaan syytä huoleen ei kaikesta huolimatta ole.

– Muskin kuvaama ajatusten lukeminen on sellaista, että liikutanko kättä ja millä tavalla liikutan sitä. Monimutkaisempien ajatusten lukeminen ei ainakaan kovin helposti onnistu, vaikka olisikin tällainen aivosiru.

Muskin Neuralinkin sirun saaneet henkilöt ovat potilaita, joilla on jokin liikejärjestelmän vaurio. Liikejärjestelmän vaurio voi viitata esimerkiksi aivojen tai selkäytimen vaurion seurauksena syntyneisiin liikuntarajoitteisiin.

Parkkosen tietojen mukaan yksikään terve ihminen ei ole tähän mennessä saanut sirua.

– Tutkijan näkökulmasta tämä ei siis ole kovinkaan uutta, Parkkonen sanoo.

Aivokäyttöliittymiä on jo käytössä

Aivokäyttöliittymiä on olemassa kahta tyyppiä: kajoamattomia ja kajoavia eli invasiivisia.

Kajoamaton menetelmä voi perustua esimerkiksi EEG:n eli elektroenkefalografian käyttöön. Sillä mitataan aivosignaaleja eli aivosähkökäyrää pään pinnalta. Laite voi olla käytössä esimerkiksi terveyskeskuksessa.

Laitteen avulla koehenkilö voi ajatuksen voimalla muuttaa aivosignaaleja, Parkkonen kertoo.

– Niillä voidaan ohjata kursoria tietokoneen näytöllä ja vastata yksinkertaisiin kyllä tai ei -kysymyksiin. Vähän monimutkaisempiakin juttuja on tehty, kuten esimerkiksi yksinkertaisia liikkeitä proteesien avulla.

Elon Muskin aivosiru on puolestaan invasiivinen.

– Se implantoidaan kallon sisäpuolelle, ja se saa sähköisesti signaalit suoraan aivokuorelta, Parkkonen sanoo.

Lauri Parkkonen kertoo videolla, että Neuralinkin siru ei ole maailman ensimmäinen aivoimplantti, mutta se on teknisesti edistynein. Se ei kuitenkaan kykene monimutkaisten ajatusten lukuun:

Parkkonen sanoo, että implantoidun laitteen etu kajoamattomaan laitteeseen verrattuna on se, että aivoimplantin kautta pääsee paljon tarkemmin käsiksi siihen, miltä aivotoiminta näyttää.

– Sillä saa mitattua esimerkiksi kuviteltuja liikkeitä tarkemmin ja monipuolisemmin, kuin jos se mittaus tehtäisiin pään pinnalta.

Invasiivisia implantteja käytetään nyt jo lääketieteellisiin tarkoituksiin, esimerkiksi epileptisen aivotoiminnan hallintaan. Implantit seuraavat jatkuvasti aivotoimintaa ja stimuloivat sähköisesti aivojen kohtaa, kun toiminta näyttää menevän väärille urille, selventää Parkkonen.

Suomessa aivokäyttöliittymiä on Parkkosen mukaan ollut oikeastaan vain tutkimuskäytössä.

Aivostimulaattoreita implantoidaan kuitenkin Parkinsonin tautia sairastaville potilaille.

– Uusimmat versiot näistä stimulaattoreista kykenevät myös mittaamaan aivotoimintaa.

Parkkonen tekee itse tutkimusta aivokäyttöliittymistä Aalto-yliopistossa. Hänen tutkimusryhmänsä käyttää kajoamattomia menetelmiä, kuten EEG:tä ja MEG:tä eli magnetoenkefalografiaa.

Aivosirun asettaminen ei ole riskitöntä

Invasiiviseen aivosirun asettamiseen liittyy riskejä samoin kuin kaikkiin leikkausoperaatioihin.

Leikkausoperaatioon liittyvien riskien lisäksi aivoimplantin haittoihin kuuluu, että elimistö kasvattaa usein arpikudosta implantin ympärille, sillä implantti on vierasesine kehossa.

– Arpikudos ei johda sähköä kovin hyvin. Aika usein käy niin, että implantti toimii muutaman kuukauden, ja kontakti aivotoimintaan heikkenee, Parkkonen sanoo.

Terveelle ihmiselle implantin asentaminen olisi Parkkosen mielestä epäeettistä, vaikka henkilö itse sitä haluaisikin.

Riskit ovat suuret siihen nähden, että hyöty terveelle ihmiselle on hänen mukaansa lähes olematon.

Implantin avulla ei voi esimerkiksi nopeuttaa ajatusten toimintaa.

Mahdollisuus, ei uhka

Parkkonen pitää Neuralink-sirua kuitenkin enemmän mahdollisuutena kuin uhkana.

Elon Muskin Neuralink-yritys tähtää ihmisten aivojen ja tekoälyn yhdistämiseen sirun avulla, jotta emme häviäisi tekoälylle. Muskin visioissa siintää sirujen mittava tuotanto.

Hän on esittänyt myös pitkään ajatusta siitä, että aivoista tietokoneeseen voisi siirtää ajatuksia ja tietoa voisi syöttää aivoihin.

– Ne uhkat, joita maalaillaan, edellyttäisivät vielä isoja hyppäyksiä tekniikassa. Vaikka tämä on edistynyt siru, ei kuitenkaan niin edistynyt, Parkkonen kommentoi Muskin visioita.

Lisäksi aivotoiminnan ymmärtämistä pitäisi viedä eteenpäin paljon, että Muskin esittämiä asioita voitaisiin tehdä, toteaa Parkkonen.

– Elon Muskin visiot ajatusten lukemisesta, erityisesti ajatusten implantoinnista aivoihin ovat kyllä ihan selkeästi science fictionin puolella.

Parkkonen näkee myönteisenä, että joku, jolla on paljon rahaa, pystyy investoimaan pitkäjänteisesti sellaisen teknologian kehittämiseen, joka todennäköisesti parantaa esimerkiksi liikerajoitteisten potilaiden elämänlaatua.

Tulevaisuudessa implantteja eli aivosiruja voitaisiin mahdollisesti käyttää myös näkövamman korjaamiseen sellaisissa tapauksissa, joissa silmä tai näköhermo on vaurioitunut, mutta näköaivokuoret toimivat vielä.

– Tällöin implantilla voitaisiin stimuloida näköaivokuoria ja palauttaa jonkinlainen yksinkertaisten hahmojen tunnistamiskyky, sanoo Parkkonen.