Kemin Mansikkanokan nuotiopaikalta löytyy tumma pakettiautomaattia muistuttava lokerikko. Postia ei kuitenkaan ole tarjolla, vaan kännykkäsovelluksen avulla lokerikosta voi ostaa sylillisen polttopuita.
Syksyllä käyttöön otettu polttopuuautomaatti on yllättänyt suosiollaan.
– Talven aikana klapia on myyty noin viisi kuutiota ja automaattia on käytetty noin 140 kertaa, sanoo Haapaniemi.
Haapaniemi korostaa, että automaatti ei ole kaupungille bisnes, vaan tavoitteena on, että kaikille laavulle saapuneille makkaranpaistajille ja tulistelijoille riittää puuta.
Aiemmin kaupungin nuotiopaikoille toimittamia halkoja varastettiin tiuhaan.
Puun kulutus on puolittunut
Polttopuuautomaatti on kohtuullistanut puiden kulutusta. Ennen ongelmana oli, että esimerkiksi perjantaina laavulle tuotu iso määrä puita oli poltettu jo lauantaiaamuun mennessä.
Haapaniemen mukaan puun kulutus on vähintään puolittunut automaatin myötä.
– Suurin säästö tulee siitä, ettei kunnossapitäjien tarvitse käydä niin usein paikan päällä. Se on työajassa iso säästö, sanoo Haapaniemi.
Jatkossa tavoitteena on, että automaattia täytetään ja huolletaan kerran viikossa entisen kolmen käyntikerran sijaan.
Kaupunki suunnittelee hankkivansa puuautomaatteja myös muille nuotiopaikoilleen.
Seuraava on tulossa suosittuun retkeilykohteeseen Kemin Kiikeliin Perämeren äärelle.
Metsäpalovaroituksen aikana automaatin luukut eivät kuitenkaan aukea.
Metsähallitus harkitsee käyttöönottoa
Klapiautomaatti on herättänyt kiinnostusta ympäri Suomen. Haapaniemen mukaan automaatista on kysytty aina Naantalia ja Sodankylää myöten.
Myös Metsähallitus on kiinnostunut polttopuuautomaatista.
Metsähallituksen luontopalvelujen toteutusvastaava Jarmo Asell on jo käynyt tutustumassa Kemin automaattiin.
– Se oli ihan vaikuttava. Mahdollisuuksia varmasti olisi meilläkin. Olemme selvittäneet asiaa muutaman automaattitoimittajan kanssa, sanoo Asell.
Myös Metsähallitus on havainnut, että polttopuita varastetaan tulistelupaikoilta. Asellin mukaan väärinkäytöksiä on ilmennyt etenkin parkkipaikan läheisyydessä olevilla tulipaikoilla.
Asell uskoo, että Kemin kaupungin tapaan myös Metsähallitus voisi säästää automaatin myötä, kun jokainen käyttäjä maksaisi käyttämästään polttopuusta.
Polttopuumaksu on herättänyt keskustelua myös Suomen Retkeilyliitossa.
– Tuollainen automaatti olisi luonteva tapa kerätä maksu, kertoo retkeilyliiton puheenjohtaja Hannele Pöllä.
Pöllä pitää muutaman euron maksua kohtuullisena varsinkin siksi, että puut ovat valmiiksi pilkottuja.
– Toisaalta monelle tuottaa iloa, kun saa nuotiopaikalla itse sahata ja pilkkoa. Eräänlaista luontoterapiaa sekin, Pöllä pohtii.
Toimittaja Pirkko Kukko-Liedes kokeili syksyllä kuinka automaatti toimii:
Erämaassa varastokapasiteetti ei välttämättä riitä
Erämaa-alueille sijoitettavat polttopuuautomaatit asettaisivat haasteita ylläpitäjille etenkin varastointikapasiteetin osalta.
Kaupunkien läheisyydessä Metsähallitus pystyisi täyttämään polttopuuautomaatteja tiuhaankin, mutta erämaahan puiden toimittaminen veisi aikaa ja resursseja.
– Yhden automaatin varastokapasiteetti ei ole suuri. Usein viemme kohteissa oleviin isoihin liitereihin koko vuoden polttopuut kerralla, kertoo Metsähallituksen luontopalvelujen toteutusvastaava Jarmo Asell.
Asellin mukaan automaatin koosta riippuen sen kokonaiskapasiteetti on noin kahdesta kolmeen pinokuutiota.
Lapin alueella on taukopaikkoja, joissa kuluu 30–40 pinokuutiota puuta vuodessa.
– Eli automaattia pitäisi käydä täydentämässä aika monta kertaa vuodessa ja näin mahdolliset huoltokustannukset nousisivat.
Asellin mukaan automaatti pitäisikin sijoittaa paikkaan, minne pääsisi lähelle autolla ja laite olisi helposti huollettavissa.
Hänen mukaansa polttopuuautomaatin mahdollista sijaintia pohtiessa tulisi valita valmiiksi kohde, jossa käydään muutenkin useammin esimerkiksi siivoamassa. Näin automaattia voitaisiin täyttää muun huollon yhteydessä.
Metsähallitus ei ole tehnyt vielä investointipäätöksiä polttopuuautomaattien kokeilusta.
Juttua muokattu 16.6.2026 kello 15:12: Halko-sana muutettu klapiksi.