Tekoälyohjelma Clauden käyttäjät hieraisivat silmiään lauantaiaamuna. Clauden kehittänyt tekoäly-yhtiö Anthropic oli estänyt käyttäjiltään pääsyn yhtiön tehokkaimpaan kielimalliin, Fable 5:een.
Yhtiö kertoi, että syynä oli Yhdysvaltojen hallinnon määräys sulkea kaikki ulkomaalaiset käyttäjät tekoälymallin ulkopuolelle. Hallinto perusteli määräystään kansallisella turvallisuudella.
Anthropic ratkaisi tilanteen katkaisemalla kaikilta käyttäjiltään pääsyn uusimpaan kielimalliinsa.
Vaikka pääsy tämän hetken tehokkaimpaan kielimalliin katkesi kaikilta, Eurooppa sai muistutuksen teknologisesta riippuvuudestaan.
Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta.
– Euroopassa on toistuvasti näiden erilaisten kriisien myötä kiinnitetty huomiota siihen, että tarvittaisiin omia kyvykkyyksiä, sanoo väitöskirjatutkija Leevi Saari.
Amsterdamin yliopistossa tekoälypolitiikkaa tutkiva Saari huomauttaa, että ongelman tiedostamisesta huolimatta digitaalisen infrastruktuurin ja omien tekoälymallien kehittämiseen tarvittavia rahoja on ollut vaikea löytää EU:ssa.
Nyt Yhdysvaltojen hallinnon pyrkimys ulottaa poliittinen määräysvalta tekoälymalleihin saattaa auttaa EU:ta löytämään rahoja hankkeisiin.
– Meillä on aikaisemmin ollut puhetta pilvipalvelujen katkaisemisesta, sirujen saatavuudesta ja tämän tyyppisistä asioista. Mutta Yhdysvalloiltakin on nyt poikkeuksellista, että ensimmäistä kertaa kielletään yksittäinen malli ja sen vieminen ulkomaille, Saari toteaa.
Julkisen sektorin tekoälyhankkeet eivät riitä nostamaan Eurooppaa
Euroopan unioni on jo ehtinyt julkistaa 20 miljardin euron tekoälyhankkeen. Helmikuussa esitellyn hankkeen tarkoituksena on luoda Eurooppaan isoja laskentakeskuksia, gigafactoryja, tekoälymallien kouluttamiseen.
Vaikka omien tekoälymallien kehittäminen nähdään yleisesti tärkeänä tavoitteena, 20 miljardin euron hanke on saanut kritiikkiä.
– Aika monessa gigafactory-hankkeessa ongelmaksi on muodostunut se, että on vaikea nähdä, kuka on se eurooppalainen taho, joka pystyy käyttämään näin isoa kapasiteettia, Saari kertoo.
Juuri tähän tiivistyy EU:n digitaalisen suvereniteetin yksi suurimmista ongelmista. Tarjontaa voidaan aina luoda, mutta kysynnän pitää syntyä orgaanisesti. Pelkkä julkisen sektorin ohjaaminen tiettyjen palveluiden asiakkaaksi ei riitä.
– Pelkästään Kelan ja verottajan tekoälytarpeilla ei rahoiteta eurooppalaista tekoälymallia, Saari huomauttaa.
Mistral pyrkii eurooppalaiseksi vaihtoehdoksi
Selkein eurooppalainen tekoälylaskennan kuluttaja on ranskalainen Mistral. Sen kehittämät kielimallit kilpailevat yhdysvaltalaisten ja kiinalaisten mallien kanssa samassa kategoriassa, vaikkakin ehkä hyvinä takaa-ajajina.
Mistral tosin rakentaa omat datakeskuksensa.
Yhtiö ilmoitti helmikuussa investoivansa 1,2 miljardia euroa datakeskuksen rakentamiseen Ruotsiin. Toinen vastaavan kokoluokan hanke on käynnissä Pariisin liepeillä.
Eivätkä kaikki EU-maat ole Saaren mukaan valmiita nostamaan Mistralia tärkeimmäksi eurooppalaiseksi vaihtoehdoksi.
– Monelle jäsenmaalle ajatus siitä, että ollaan riippuvaisia ranskalaisista, on melkein yhtä paha kuin että ollaan riippuvaisia amerikkalaisista, Saari toteaa.
Ja tähän tiivistyy EU:n digitaalisen suvereniteetin toinen ongelma. Jäsenmaiden kesken ei ole yhteistä näkemystä siitä, miltä tämän suvereniteetin pitäisi näyttää.
Osa haluaa keskittyä nimenomaan eurooppalaiseen suvereniteettiin, kun taas osa haluaa laajentaa yhteistyötä asiassa Kanadan ja Intian suuntaan.
Yhdysvaltalaisista palveluista on vaikea irtautua
Konsulttiyhtiö Accenturen Pohjoismaiden teknologiajohtaja Tomas Nyström huomauttaa, että koko keskustelun pohjalla oleva ajatus yhdysvaltalaisista palveluista irtautumisesta on haastava.
Aiemmin Accenturen globaalista arkkitehtuurista vastannut Nyström tuntee pilvipalvelut, jotka ovat käytännössä kaiken nykyteknologian pohjalla.
– Amerikkalaisissa pilvipalveluissa on se uusin teknologia, jota me kaikki tarvitsemme yksityisellä ja julkisella puolella siihen, että meidän organisaatiomme kehittyvät, Nyström kuvailee.
Tämän teknologian hyödyntämisestä luopuminen olisi Nyströmin mielestä kuin vetäisi käsijarrun päälle.
Hän painottaa, että geopoliittisten riskien lisäksi teknologiaan liittyy taloudellisia riskejä. Jälkimmäiset riskit toteutuvat silloin, kun yrityksillä ei ole parhaita työkaluja käytössään.
– Kaupallisesti toimivat yritykset tekevät järkeviä kaupallisia päätöksiä. Siellä otetaan parasta parhaalla hinnalla aina, Nyström toteaa.
Tämän vuoksi Euroopassa pitäisi Nyströmin mielestä nyt miettiä, mitkä osat esimerkiksi pilvi-infrastruktuurista ovat sellaisia, joissa eurooppalaisella vaihtoehdolla olisi parhaat edellytykset menestyä.
– Sitä ei voi luoda standardien kautta, vaan Eurooppaan pitää saada sellaisia toimijoita, jotka pystyvät taloudellisin perustein rakentamaan pitkällä jänteellä julkisen pilven palveluita.
”Olemme historiallisessa muutoskohdassa”
Tutkija Leevi Saari uskoo, että tämän viikonlopun jälkeen monen yrityksen johdossa käydään keskusteluja vaihtoehdoista Anthropicin malleille.
Ratkaiseva kysymys on, riittääkö yrityksillä halua alkaa rakentaa eurooppalaista suvereniteettia tarjoamalla kysyntää eurooppalaisille vaihtoehdoille.
– Onko meillä strategista halua ottaa opiksi näistä esimerkeistä vai laitetaanko silmät kiinni ja toivotaan, että tämä oli jälleen yksi poikkeustapaus, Saari pohtii.
Hän uskoo, että nyt Euroopassa on saavuttu teknologisen riippuvuuden suhteen käännekohtaan.
– Olemme historiallisessa muutoskohdassa, Saari toteaa.
– Resilienssi maksaa ja tämän kustannuksen maksamatta jättäminen on ollut tosi houkuttelevaa.
Nyt epävarmuus yhdysvaltalaisten palveluiden luotettavuudesta on kasvanut ja yritykset ovat uudessa tilanteessa, kun myös vaihtoehtoiset kustannukset nostavat päätään.
Kuuntele Uutispodcastin jakso Euroopan digiriippuvuudesta:
