Kuten niin monesti viime vuosina, valtiovarainministeriö (VM) toistaa uudessa suhdanne-ennusteessaan taas viestiä surkeista julkisen talouden lukemista.

Positiivista tällä kertaa on kuitenkin se, että jo vuosia odotettu talouskasvun toipuminen ei ole pelkkää odotusta tulevasta, vaan osin jo toteutunutta vuoden alkupuolelta.

VM ennustaa, että tänä vuonna Suomen talous kasvaa 0,8 prosenttia. Ensi ja sitä seuraavana vuonna talous kasvaisi ministeriön ennusteen mukaan 1,6 ja 1,7 prosenttia.

Tällaisia lukemia ministeriö on ennustanut, kun sillä ei vielä ollut tiedossa viime päivinä kuultuja tietoja siitä, että Yhdysvaltain Iranin konflikti saattaa olla nyt päätymässä rauhaan.

”Jos sopu johtaa pysyvään rauhaan ja Persianlahden avautumiseen, sillä on positiivinen vaikutus erityisesti tämän vuoden kasvuun”, ennusteen alaviitteessä kirjoitetaan.

Muutoin taloudessa on nyt kahteen suuntaan vieviä kehityskulkuja.

Ministeriö ensinnäkin toteaa, että alkuvuoden kasvu on ollut odotettua vahvempaa. Osa siitä tosin johtuu ministeriön mukaan tilapäisistä tekijöistä.

Kotitalouksien ostovoimaa sen sijaan heikentää energian kallistuminen ja korkojen nousu. Molempia tekijöitä on ruokkinut Iranin sota ja siitä seurannut öljykaupan hidastuminen ja hintojen nousu.

Samalla palkankorotukset ja tuloverotuksen kevennykset ruokkivat kotitalouksien tulojen kasvua. Ministeriö ennustaa, että tänä vuonna kotitalouksien kulutus kasvaa hieman alle prosentin, mikä ruokkisi talouskasvua kotitalouksien vuosia jatkuneen säästämisen jälkeen.

Maailmantalouden kasvunäkymiä ministeriö kuvaa heikohkoiksi ennen kaikkea Iranin sodan vuoksi. Siihen nähden Suomen vienti näyttää VM:n mukaan odotettua paremmalta.

”Suomen vienti kasvaa kuitenkin suhteellisen vahvasti kansainväliseen toimintaympäristöön nähden”, ennusteessa todetaan.

Julkinen talous syvästi alijäämäinen

Vaikka taloudessa on viimein parempia näkymiä, se ei juuri riitä kohentamaan julkisen talouden näkymiä.

VM arvioi, että suhdannetilanteen paraneminen näkyy tänä vuonna verotulojen kasvuna, mutta hävittäjähankintojen kirjaaminen investoinneiksi painaa julkisen talouden alijäämää. Samalla velanhoitomenot kasvavat, kun korkotaso nousee.

Näiden vastakkaissuuntaisten tekijöiden seurauksena julkisyhteisöjen alijäämä on tänä vuonna 4,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

”Menojen kasvun vuoksi taloussuhdanteen kohentuminen ei yksin riitä korjaamaan julkisen talouden alijäämäisyyttä, vaan se pysyy noin 4,5 prosentissa suhteessa bkt:hen vuoteen 2030 saakka”, ennusteessa todetaan.

Julkisyhteisöjen velka suhteessa BKT:hen taas nousee tänä vuonna yli 90 prosenttiin.

Ministeriö painottaa, että julkisen talouden tila ei kohene tulevina vuosina ilman uusia sopeutustoimia, kun puolustusmenojen kasvu jatkuu koko ennustejakson ajan.

Ennuste: Työllisyys kohenee vasta ensi vuonna

VM toteaa, että työmarkkinoiden kehitys on ollut ennustettua heikompaa.

Alkuvuonna työllisten määrä on kääntynyt uudelleen laskuun ja samalla työttömyys on kasvanut odotettua enemmän.

VM ennustaa, että työttömyysaste nousee kuluvana vuonna 10,4 prosenttiin.

”Työttömyys pysyy koko ennustejakson ajan korkealla tasolla, vaikka sen odotetaan vähitellen alenevan vuosien 2027–2028 aikana”, ministeriö toteaa.