Suomen luonnonmarja-ala on viime vuosina rämpinyt kohusta toiseen. Oikeudessa on annettu tuomioita ihmiskaupasta, moni Thaimaasta tullut marjanpoimija on tulojen sijaan velkaantunut ja poimijat ovat työskennelleet surkeissa olosuhteissa.

Viimeisimpänä paljastui suurten marjayritysten hintakartelli.

Nyt ryvettyneeltä alalta kuuluu myös toiveikkaita uutisia. Ensimmäiset suomalaiset marja-alan yritykset ovat hakeneet Reilun kaupan merkkiä.

Merkki on tullut tunnetuksi muun muassa kahvista ja banaaneista. Sen saaminen edellyttää, ettei tuotannosta löydy merkkejä ihmisoikeusrikkomuksista.

Jos suomalaisyritykset täyttävät merkin vaatimukset, niiden marjat olisivat samalla maailman ensimmäisiä Reilun kaupan luonnonmarjoja.

– Pidän tätä erittäin merkittävänä askeleena koko kotimaiselle marja-alalle, Reilun kaupan yhdistyksen toiminnanjohtaja Janne Sivonen sanoo.

Reilun kaupan luonnonmarjoja voi Janne Sivosen mukaan olla Suomessa myynnissä jo joidenkin kuukausien kuluttua.

– Meidän puolestamme se on mahdollista, kun marjat on valvotusti poimittu ja prosessoitu eli varmaankin ensi syksyn aikana, Sivonen sanoo.

Reiluja marjoja voidaan saada syksyllä

Reilun kaupan sertifiointiprosessin on kertonut aloittaneensa ainakin marjoja jalostava Kiantama.

Suomen suurimpiin marjayrityksiin kuuluva Kiantama on ollut esillä muun muassa siitä, että sen entinen toimitusjohtaja ja liikekumppani tuomittiin käräjäoikeudessa törkeästä ihmiskaupasta.

Kiantama ei palkkaa omia marjanpoimijoita, vaan ostaa marjat alihankkijoilta. Reilun kaupan marjoissa koko ketjun pitää kuitenkin täyttää kriteerit.

Janne Sivosen mukaan Reilun kaupan yhdistys on saanut Kiantaman lisäksi hakemuksia muiltakin marjayrityksiltä, mutta hän ei halua nimetä niitä ennen kuin yritykset itse kertovat asiasta julkisesti.

Finnwatchin raportin mukaan S-ryhmä ja Kesko ovat puolestaan ilmoittaneet olevansa valmiita ostamaan yrityksiltä Reilun kaupan marjoja ja myymään niitä kuluttajille.

Poimija ei joutuisi itse maksamaan kalliita lentoja Suomeen

Janne Sivonen kertoo, että Reilun kaupan marjojen poimimista ja poimijoiden työoloja valvottaisiin muun muassa käynneillä metsässä.

Suurin yksittäinen muutos olisi se, että työnantajan pitäisi Reilun kaupan marjoissa maksaa marjanpoimijan lentoliput. Tämä vastaa kansainvälisiä vastuullisuusstandardeja.

Thaimaasta Suomeen tulevien marjanpoimijoiden matkakustannukset ovat Sivosen mukaan yksi isoimmista syistä siihen, että juuri marjanpoiminnassa on niin suuri ihmiskauppariski.

– Matkakustannuksista syntyy velka ja velasta riippuvuussuhde yritykseen. Velan, riippuvuuden ja huonojen työolojen yhdistelmästä syntyy ihan oikeuden päätöstenkin perusteella ihmiskauppamaisia, pakkotyömäisiä asetelmia, Sivonen sanoo.

Kaikkiaan Reilun kaupan luonnonmarjojen on läpäistävä kymmeniä kriteerejä, joilla varmistetaan esimerkiksi poimijoiden kunnolliset työolot, työajat ja majoitus.

Tarkastajat tekevät valvontakäyntejä metsään

Reilun kaupan yhdistys aloitti kotimaisen luonnonmarjan sertifioinnin pilottihankkeena pari vuotta sitten.

Merkkiä olisi siis voinut hakea jo aiemmin, mutta kiinnostusta ei ennen tätä ole ollut. Ensimmäiset hakemukset marjayrityksiltä ovat tulleet vasta nyt.

Sivonen arvioi, että suunnanmuutokseen on vaikuttanut julkinen keskustelu Suomen marja-alan epäkohdista.

Reilun kaupan marjojen hakuprosessi alkaa esiselvityksestä. Olennaista on kuitenkin, miten asiat sujuvat käytännössä marjametsässä.

Valvojat tekevät poimintakauden aikana käyntejä metsään ja haastattelevat poimijoita niin, etteivät työnantajan edustajat ole paikalla.

Valvontaa hoitaa tarkastus- ja sertifiointiyritys Bureau Veritas.

– Valvonta toimii niin, että useimmiten kerrotaan, kun tullaan, mutta voidaan tehdä myös yllätyskäyntejä, joita kohdistetaan havaittujen riskien mukaan, Janne Sivonen sanoo.

Valvonta jatkuu myös Reilun kaupan merkin myöntämisen jälkeen.

Yli puolet suomalaisista maksaisi lisää reilusta tuotannosta

Reilun kaupan marjojen hinta tulee olemaan sertifioimattomia marjoja korkeampi. Hinnan muodostumiseen vaikuttaa hyvin moni asia, esimerkiksi marjasadon määrä.

Siksi Janne Sivonen suostuu arvioimaan hinnan nousua vain suuntaa antavasti.

Hän uskoo, että Reilun kaupan luonnonmarjat voisivat olla joitakin kymmeniä prosentteja kalliimpia kuin muut marjat.

Tyypillisesti Reilun kaupan tuotteet ovat noin 20–30 prosenttia kalliimpia kuin sertifioimattomat tuotteet. Eri tuotteiden hinnat kuitenkin vaihtelevat paljon, sillä tuotantomäärät ovat erilaisia ja kaupat saattavat myydä vaikkapa kahvia edullisena sisäänheittotuotteena.

Reilun kaupan yhdistyksen teettämän kyselytutkimuksen mukaan reilusti tuotetut luonnonmarjat kuitenkin kiinnostavat suomalaisia. Verianin toteuttamaan kyselytutkimukseen vastasi viime lokakuussa runsaat tuhat aikuista.

Yli puolet, 54 prosenttia vastaajista olisivat valmiita maksamaan Reilun kaupan luonnonmarjoista enemmän kuin muista myynnissä olevista luonnonmarjoista.

Osalle heistä (11 prosenttia) hinnalla ei ole väliä. Osa (43 prosenttia) voisi maksaa Reilun kaupan marjoista ainakin 5–20 prosenttia enemmän kuin muista marjoista.

Vastaajista 31 prosenttia sen sijaan ei ostaisi Reilun kaupan marjoja tai ei ainakaan maksaisi niistä yhtään tavallista enempää.

Janne Sivonen uskoo, että marjoille syntyy kysyntää.

– Alaa koskevat ikävät uutiset ovat olleet hyvin shokeeraavia suomalaisille. Uskon, että myös se vaikuttaa ostokäyttäytymiseen.

Euroopan ihmisoikeusongelmat uusia Reilulle kaupalle

Suomalaiset luonnonmarjat ovat Reilussa kaupassa aivan uudenlainen aluevaltaus.

Aiemmissa tuotteissa on ratkottu ihmisoikeusongelmia Aasiassa, Afrikassa tai Latinalaisessa Amerikassa.

Nyt ongelmat ovatkin Suomessa.

– On kyseessä ensimmäinen kerta, kun olemme tuomassa osaamistamme ja kokemustamme Euroopassa tapahtuvien työ- ja ihmisoikeusongelmien ratkaisemiseen, Janne Sivonen sanoo.

Luonnonmarja-alan työolot eivät ole Euroopassa ainoa häpeän aihe. Toinen esimerkki vakavista ongelmista ovat Espanjan suuret vihannestarhat, joissa siirtotyöläisten olosuhteet ovat raadolliset.

Pakkotyöasetus tiukentaa vaatimuksia ensi vuonna

Suomessa ja muualla EU:ssa aletaan vuoden 2027 lopussa soveltaa pakkotyöasetusta. Sen jälkeen kokonaan tai osittain pakkotyöllä tuotettuja tuotteita ei saa myydä EU-alueella eikä viedä EU-alueelta.

Janne Sivosen mukaan pakkotyön riski on olemassa, jos jatkossakin myydään luonnonmarjoja, joiden poimijat joutuvat esimerkiksi maksamaan merkittävän osan matkastaan Suomeen.

Osa marja-alan ja kaupan yrityksistä on viime aikoina ilmoittanut vihdoin tarttuvansa joillakin keinoilla alan vakaviin ongelmiin. Sivosen mukaan suomalainen luonnonmarja-ala on käännekohdassa.

– Surullisia uutisia on ollut pitkään. Nyt on paljon toivoa siitä, että jatkossa voidaan kertoa lisää hyviä uutisia marja-alalta.