Valtion talousohjaukseen joutuneet kolme hyvinvointialuetta saavat todennäköisesti lisäaikaa talouden alijäämien kattamiseen.
– Uskon, että tämän prosessin myötä alueet tulevat saamaan aikaa sinne 2030-luvun alkupuolelle saakka, toteaa kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen.
Lisäajan saamisen edellytyksenä on ministerin mukaan realistisen suunnitelman laatiminen ulos tilanteesta.
Etelä-Karjala, Kymenlaakso ja Etelä-Pohjanmaa joutuivat valtion arviointimenettelyyn tällä viikolla, koska niissä ei onnistuttu vähentämään alijäämiä valtiovarainministeriön asettamien tavoitteiden mukaan.
– Päätös menettelyyn kutsumisesta perustuu taloudellisten toteutumatietojen pohjalta tehtyyn virkamiesarvioon, toteaa Ikonen.
Ministeri painottaa, ettei valtionohjauksen tarkoituksena ole rangaista.
Audiolla toimittaja Kalle Schönberg haastattelee kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosta alkavasta arviointimenettelystä:
– Arviointimenettely tarjoaa alueille lisäaikaa ja asiantuntija-apua perustuslaillisten sote-palvelujen turvaamiseksi pitkällä aikavälillä, toteaa Ikonen.
Hyvinvointialueiden valtionohjaus on Ikosen mukaan väliaikainen interventio alueiden itsehallintoon.
– Arviointimenettelyssä rajoitetaan hetkellisesti alueen omaa päätösvaltaa, sanoo Ikonen.
Menettelyyn joutumista ei kuitenkaan tarvitse tavallisten kuntalaisten pelätä, vakuuttaa ministeri Ikonen.
Kokemuksia muilta alueilta
Arviointimenettelyn läpikäymisestä on jo kertynyt hyvää kokemusta, sillä vuosi sitten siihen joutuivat Itä-Uudenmaan, Keski-Suomen ja Lapin hyvinvointialueet.
Näillä alueilla arviointiryhmän työ päättyi tällä viikolla. Alueet saivat aikaa alijäämien kattamiseen 2030-luvulle asti.
– Prosessin aikana löydettiin keinoja talouden suunnan oikaisemiseen ja palveluiden turvaamiseen, sanoo Ikonen.
Valtionvarainministeriö ei nähnyt tarvetta käynnistää aluejakoselvitystä näillä alueilla, vaan niille päädyttiin antamaan lisää aikaa.
Esimerkiksi Keski-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuuston puheenjohtaja Tony Melville kuvaili prosessia järjestelmälliseksi ja tiukaksi.
Hän seurasi aitiopaikalta oman alueensa vuotta valtion ohjauksessa.
Melvillen mukaan menettelyn aikana joudutaan tekemään kipeitä päätöksiä, mutta positiivistakin on mahdollista saada aikaan.
Aluejakomenettely radikaalein toimi
Aluejakomenettely eli hyvinvointialueiden yhdistäminen on järein keino, johon arviointimenettelyssä voidaan päätyä.
– Arviointiryhmä ottaa työssään kantaa myös siihen, mutta se on erillinen prosessi. Se käynnistyisi, jos se katsottaisiin tarpeelliseksi. Ensin käydään läpi toimintaa ja taloutta, kertoo kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen.
Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa hyvinvointialueiden johto osasi odottaa joutumista arviointimenettelyyn.
Etelä-Karjalalle on kertynyt noin 80 miljoonan euron alijäämät ja Kymenlaaksolle puolestaan yli 100 miljoonaa.
Molemmilla alueilla on jo toteutettu massiivisia leikkauksia ja irtisanomisia ennen arviointimenettelyyn joutumista.