Stipendejä ja kyyneleitä - esittelyssä viisi lapsineroa
Poikkeuksellinen älykkyys voi tuoda mukanaan myös rajuja vastoinkäymisiä. Esittelyssä viisi entistä ja nykyistä ihmelasta.
Sufiah Yosuf – Karkaileva lapsinero
Englantilainen Sufiah Yosuf (s.1984) nousi otsikoihin, kun hänet hyväksyttiin Oxfordin yliopistoon 13-vuotiaana opiskelemaan matematiikkaa. Ihmelapsen tarina alkoi kuitenkin pian saada synkkiä käänteitä. Vuonna 2000 Yosuf karkasi kotoaan ja hänen etsimisekseen käynnistettiin poliisioperaatio. Aluksi epäiltiin, että tenttien paine olisi saattanut vaikuttaa tytön katoamiseen, mutta Yosufin löydyttyä karkumatkan syyksi paljastuivat ristiriidat vanhempien kanssa.
Yosufin vanhemmat olivat hartaita muslimeja. Etenkin Pakistanista kotoisin oleva isä uskoi jatkuvaan ankaraan henkiseen harjoitteluun. Perheen lapset eivät saaneet katsoa televisiota, kuunnella musiikkia tai nauttia esimerkiksi lämpimästä huoneilmasta. Kaiken piti olla askeettista.
Vuotta myöhemmin Yousuf katosi uudelleen. Tällä kertaa hänet löydettiin parin viikon kuluttua työskentelemästä tarjoilijana internet-kahvilassa. Nuori nainen kieltäytyi palaamasta kotiin ja syytti isäänsä fyysisestä ja henkisestä väkivallasta. Vuonna 2008 lehdistö paljasti entisen ihmelapsen työskentelevän prostituoituna Manchesterissä.
- Minulla on mukava elämä ja minä hallitsen sitä, Yosuf kertoi tuolloin lehdistölle.
Hän oli ajautunut seksityöhön rahavaikeuksien vuoksi, mutta myös vaikea lapsuus vaikutti.
- Vartuin liian nopeasti. 11-vuotiaasta lähtien opiskelin koko ajan matematiikkaa. Minulla ei ollut yhtään ystäviä, hän kertoi lehdelle.
Sittemmin prostituutiosta irrottautunut Yosuf kirjoittaa nykyään feminististä blogia.
Terence Tao – Matematiikan Mozart
Australialaisen Terence Taon (s.1976) vanhemmat huomasivat, että heidän pojassaan oli jotain outoa, kun kaksivuotias Terence opetti viisivuotiasta isoveljeään tavaamaan ja laskemaan. Poiki ilmoitti oppineensa taidot katsomalla lastenohjelmia. Lahjakkaiden lasten erityisopetuksen professori Miraca Gross tapasi Taon hänen ollessaan kolmivuotias.
- Tuntui kuin olisin keskustellut älykkään kuusi- tai seitsemänvuotiaan kanssa, Gross on muistellut tapaamista.
Tao aloitti yliopisto-opinnot 14-vuotiaana. Kuusi vuotta myöhemmin hän väitteli Princetonin yliopistosta ja 24-vuotiaana hänestä tuli Kalifornia yliopiston matematiikan professori.
Tao ponnisti akateemisen maailman huipulle keskiluokkaisesta perheestä. Hänen isänsä oli lastenlääkäri ja äiti fyysikko. Kaikki Taon sisarukset ovat pärjänneet hyvin elämässään. Pikkuveli Nigelillä on mitattu älykkyysosamääräksi 180. Hän työskentelee Googlella. Taon isoveli diagnotisoitiin lapsena autistiksi, mutta hänkin on väitellyt myöhemmin matematiikan tohtoriksi.
Lapsikatraan ylivoimaisesti kirkkain tähti on kuitenkin Terence. Vuonna 2006 hänelle myönnettiin Fieldsin mitali, jota pidetään matematiikan Nobel-palkintona. Samoihin aikoihin Tao alettiin julkisuudessa kutsua matematiikan Mozartiksi. Lempinimi on sikäli harhaanjohtava, että Tao on kollegoiden ja ystävien mukaan erittäin sosiaalinen ja miellyttävä persoona.
Tao on viihtynyt hyvin yliopistomaailmassa. Häntä on pyydetty lukuisia kertoja siirtymään liike-elämän palvelukseen, mutta edes rahakkaimmat tarjoukset eivät ole saaneet neroa jättämään akateemista uraa. Tutkimustyön lisäksi hän on tehnyt ainoastaan jonkin verran konsultointia Yhdysvaltojen turvallisuusviranomaisille.
- Se ei ole niin hienoa kuin miltä se kuulostaa. Sinulta kuluu vuosi saada kaikki tarvittavat turvallisuusluokitukset ja sitten ratkot ongelmia, joiden alkuperästä et tiedä mitään. Sitä ei sinulle kerrota… Ei, on se mielenkiintoista työtä. Itse asiassa ihan hauskaa, Tao kertoi Sidney Morning Heraldin haastattelussa.
Heidi Hankins - Mensan jäseneksi 4-vuotiaana
Brittiläinen Heidi Hankins hyväksyttiin mensan jäseneksi vuonna 2012, kun testit osoittivat hänen älykkyysosamääräkseen 159. Hankins oli tuolloin neljävuotias.
Tytön poikkeuksellisuus paljastui, kun lasten älykkyyden mittaamiseen erikoistunut tutkija päätti uteliaisuuttaan selvittää Hankinsin älykkyysosamäärän. Tutkija oli ihmelapsen perhetuttu.
- Olin hankkinut tytölle kaksivuotiaana Oxfordin lastenkirjoja. Hän luki ne läpi tunnissa, tutkija kertoi paikalliselle lehdelle.
- Sellaista olisi voinut odottaa seitsemänvuotiaalta, tutkija jatkoi.
Tytön isä on luennoitsija Southamptonin yliopistossa. Äiti on taiteilija.
- Olimme aluksi hieman huolissamme tyttärestämme, sillä hän osasi laskea ja lukea jo kaksivuotiaana, isä kertoi brittiläiselle lehdelle.
Tytön taidot eivät rajoitu ainoastaan lukemiseen ja laskemiseen. Heidi piti ensimmäisen oman taidenäyttelynsä viisivuotiaana. Asiantuntijat pitivät vesivärimaalauksia poikkeuksellisina.
Kim Ung-yong – Lapsena NASA:lle töihin
Etelä-korealainen Kim Ung-yong (s.1963) on monessa yhteydessä listattu maailman älykkäimmäksi elossa olevaksi ihmiseksi. Hän älykkyysosamääräkseen on mitattu 210. Ung-yong oppi puhumaan puolivuotiaana, seitsemänvuotiaana hän hämmästytti yleisöä ratkaisemalla monimutkaisia differentiaaliyhtälöitä suorassa tv-lähetyksessä.
NASA kutsui pojan palvelukseensa Ung-yongin ollessa kahdeksanvuotias. Hänen vanhempansa suostuivat ja poika lähetettiin Yhdysvaltoihin. Hän työskenteli avaruushallinnolla kymmenen vuotta. Ung-yong on myöhemmin kuvaillut aikaa elämänsä yksinäisimmiksi vuosiksi.
- Kaiken sen ajan elin kuin olisin ollut kone. Heräsin, ratkaisin päivittäin määrätyn yhtälön, söin, nukuin ja niin edelleen. En oikeastaan edes tiennyt, mitä tein. Olin yksinäinen eikä minulla ollut ystäviä, Ung-yong muisteli lapsuuttaan vuonna 2010.
Nuorelle Ung-yongille tärkein syy palata Etelä-Koreaan oli hänen äitinsä, jota nuori lapsinero oli kovasti ikävöinyt. Kotimaassaan Ung-yong oli uudelleen media huomion keskipisteessä. Tällä kertaa hänet esiteltiin ”epäonnistuneena” ihmelapsena.
- Olin kyllästynyt olemaan taas huomion keskipisteenä. Tuntui kuin olisin ollut apina eläintarhassa.
Palattuaan Etelä-Koreaan entinen lapsinero alkoi elää tavallista elämää. Hän muutti pääkaupungin ulkopuolelle ja suoritti paikallisessa korkeakoulussa insinöörin opinnot. Tämän jälkeen hän hankkiutui töihin keskisuureen yritykseen kehittämään liiketoimintaa. Nykyään Ung-yong sanoo olevansa hyvin tyytyväinen elämäänsä. Hänestä ihmiset antavat älykkyydelle liian suuren merkityksen. Entisen ihmelapsen mielestä kyseessä on yksi ominaisuus muiden joukossa.
- Ajatellaan, että korkealla älykkyysosamäärällä varustetut ihmiset pärjäävät kaikessa. Se ei pidä paikkaansa. Olen itse siitä hyvä esimerkki. Minulla ei ole esimerkiksi musiikillisia lahjoja, enkä pärjää liikunnassa, Ung-yong sanoi Korea Heraldin haastattelussa.
Jacob Barnett – Autistinen ihmelapsi
Kaksivuotiaana amerikkalaisen Jacob Barnetin (s.1998) kehitys oli pysähtynyt.
Suurimman osan aikaa ei edes tuntenut, että poika olisi samassa huoneessa kanssani. Hän oli lopettanut puhumisen kokonaan. Hän ei enää ottanut katsekotaktia kehenkään, eikä hän reagoinut puheeseen. Jos yritit halata, hän työnsi sinut pois, kertoo Barnetin äiti pojastaan kirjoittamassa kirjassaan.
Jacobilla todettiin lievä autismi. Äiti päätti hoitaa poikaa antamalla hänelle mahdollisimman paljon erilaisia virikkeitä. Niinpä Jacob ympäröitiin pumpulitikuilla, kartoilla ja kaikilla muilla hänen rakastamillaan materiaaleilla.
Kehitys ampaisi raketinomaiseen nousuun. Matemaattisesti poikkeuksellisen lahjakas poika kävi aluksi kotikoulua, mutta siirtyi pian lahjakkaille nuorille tarkoitettuun kouluun. Hänen älykkyysosamääräkseen mitattiin 170. Lukion matematiikan opinnot Jacob suoritti parissa viikossa. Yliopistoon hän siirtyi 12-vuotiaana.
Tällä hetkellä 17-vuotias ihmelapsi valmistelee väitöskirjaa kvanttimekaniikasta Perimeter-tutkimusinsituutissa Kanadassa.