"Kelpaanko tällaisena?" 5 vinkkiä lapsen hyvään itsetuntoon

Jokainen vanhempi tuntee ainakin yhden äidin tai isän, joka piiskaa lastaan yhä kovempiin suorituksiin. Joka karjuu lätkäkaukalon laidalla ”tapa se” tai pakottaa itkua tiristävän ekaluokkalaisen kirskuttamaan viulua. Näinkö pojasta polvi paranee?

Ehkä kyse on siitä, että karjuvan isän oma jääkiekkoura päättyi aikanaan loukkaantumiseen? Ehkä viulunsoittoon pakottavan äidin vanhemmilla ei ollut varaa kustantaa tälle musiikkiopistoa?

– Huomaako vanhempi tällaisessa tilanteessa, että lapsi on erillinen eikä osa minua, kysyy ruuhkataitovalmentaja Maija Hansen Suomen Mielenterveysseurasta.

Murrosikä muuttaa mieltä

Temperamenttieroista puolet määrittää perimä ja ympäristön vaikutus on kymmenen prosenttia. Loppuihin 40 prosenttiin voi vaikuttaa kasvatuksella ja muulla toiminnalla. Joku on liikunnallisesti lahjakkaampi, joku toinen taas tunneälykkäämpi.

Maija Hansen käyttää vertauksena pilakuvaa, jossa mies istuu pöydän ääressä edessään eläimiä. Joukossa ui kultakala maljassa.

– ”Kiivetkää puuhun!” mies määrää.

Kultakala ei ainakaan kiipeä.

– Lapsi löytää vahvuutensa asioista, jotka vetävät häntä puoleensa. Murrosiän tehtävä on tuoda lapsi tietoiseksi näistä asioista. Hän saattaa lopettaa pitkäaikaisen harrastuksensa juuri murrosiässä. Antaako vanhempi silloin lapsen muuttaa mieltään? Kuinka paljon hän on kuunnellut lapsen tarpeita? pohtii Hansen.

Itsetunto on vankka perusta

Lapsen peruskysymys on: millainen olen, riitänkö tällaisena kuin olen vai olenko vanhemmilleni pettymys?

– Kun lapsi tuntee olevansa riittävä, hän kestää epäonnistumisia ja vastoinkäymisiä. Joustava optimismi, toiveikkuus ja sinnikkyys ovat terveen itsetunnon perusta, Maija Hansen sanoo.

Ja jos lapsen itsetunto on vankka, hän uskaltaa lähteä yrityksiin, joilla saattaa jopa ylittää itsensä.

Tiedämme, että ihminen biologisena olentona on säilynyt muuttumattomana viimeiset 10 000 vuotta, mutta emme voi tietää, millaisia taitoja tulevaisuuden työelämä edellyttää 50 vuoden kuluttua.

– Harrastusten tehtävä on vahvistaa lasta. On vaikea ennustaa, millainen tulee vaikkapa huippu-urheilijan urasta, onko se haaveiden huippu ja kauanko se kestää. Vanhempien tehtävä on kannustaa ja rohkaista lastaan, Maija Hansen muistuttaa.

5 vinkkiä hyvään itsetuntoon

1. Lapsi riittää lapsena, omana itsenään. Tärkeintä on hänen saamansa perusvalmius: vahva itsetunto.
2. ”Nikestä tulee huippufutari.” Ovatko odotuksesi realistiset? Tarvitseeko lapsesi niitä?
3. ”Tää menis nyt kauppaan.” Anna lapsellesi aikaa leikkiä ja harjoitella sosiaalista vuorovaikutusta, kasvaa muuksi kuin odotustesi kaltaiseksi. Perustaito olla toisten kanssa ei synny kuin harjoittelemalla.
4. ”Ja kele, nyt kaikki peliin!” Tarkkaile, kuinka puhut lapsellesi. Siitä tulee hänen sisäinen äänensä. Kuuntelisitko kaltaisesi sijoitusneuvojan neuvoja?
5. ”Ei ole täällä mitään pysyvää.” Ihmisellä on kyllä aikaa kasvaa ja kehittää omaa nerouttaan. Nyt Euroopassa syntyvistä lapsista joka kolmas elää yli 100-vuotiaaksi. Ihminen oppii koko elämänsä ajan. Yhden uran tai kortin varaan ei kannata heittää arvokasta elämäänsä.

Bonusvinkki. Itsetuntemuksesta ja arvotyöskentelystä löytyy voimaa kotiin ja työhön. Tietoisuutta omista arvoista tarvitaan, koska ne vaikuttavat siihen, millaisia asioita lapselleen välittää ja millaisia valintoja tekee. Niiden tunnistaminen ja kuunteleminen auttavat voimaan hyvin. Mielenterveysseuran verkkosivuilta löytyy virikkeitä omien arvojen tunnistamiseen.

Teksti: Ulla-Maija Paavilainen, Suomen Mielenterveysseura