Heikki Soini: Mies ei ole yksin vastuussa perheen taloudesta

Rakastan suomalaista hyvinvointivaltiota. Reissasimme keväällä perheenä Floridaan ja joka ainoa kerta, kun kohtasimme leikkipuistoissa pienten lasten vanhempia, he halusivat keskustelumme lopuksi muuttaa Suomeen. Kun viereisessä keinussa lastaan vauhdittava jenkki tajusi, että olemme matkustaneet toiselle puolelle maapalloa valtion tukemalla vanhempainvapaalla, amerikkalaiset kohtalotoverit miettivät ankarasti, mitä Yhdysvaltojen paljon kohkattu greatness oikeastaan onkaan.

Vaimoni tienaa minua enemmän. Palkkaeromme on pieni, mutta riittää tekemään meistä vähemmistöperheen. Asuntolainamme on jaettu kahdeksi erilliseksi, eikä meillä ole yhteistä pankkitiliä. Kauppalaskut maksamme vuorotellen ja isommat laskut jaetaan puoliksi.

Asia ei ole vaikuttanut itsetuntooni, koska en ole koskaan ajatellut, että olisin miehenä yksin vastuussa perheeni taloudesta.

Myytti perheen elatusvelvollisuudesta elääkin lähinnä miesten ajatuksissa ja toiminnassa. Naiset eivät sitä tutkimusten mukaan oleta. Silti lapsiperheiden isät tekevät enemmän töitä kuin lapsettomat miehet samassa ikäryhmässä. Oli syy tähän sitten kadonneen miehuuden pönkittämisen tai perhevelvollisuuksista pakenemisen, surullista se joka tapauksessa on.

Alusta asti oli päivänselvää, että myös minä jäisin jossain vaiheessa kotiin hoitamaan lastamme.

Olemme vaimoni kanssa pyrkineet järjestämään pienen lapsen mukanaan tuomat taloudelliset muutokset mahdollisimman tasapuolisesti.

Alusta asti oli päivänselvää, että myös minä jäisin jossain vaiheessa kotiin hoitamaan lastamme. Koska pyrimme noudattamaan imetyssuosituksia, oli järkevää, että vaimoni jää ensin lapsemme kanssa kotiin. Minun kotijaksoni tulisi vasta imetyksen lopettamisen jälkeen.

Käytännössä tämä johti siihen, että vaimoni oli pakotettu käyttämään kaikki rahallisesti paremmin tuetut vanhempainvapaat, koska ne on pidettävä ennen huonommin tuettua hoitovapaata. Ero oli suuri, koska vanhempainvapaalla vaimoni sai rahaa viikossa saman verran kuin minä tulen aikanaan samaan kuussa kotihoidontukena. Hoitovapaalta ei myöskään kerry minulle lomaa.

Tästä syystä ymmärrän hyvin, etteivät isät halua jäädä kotiin hoitamaan lasta. Jos vanhempainvapaan voisi jakaa molemmille vanhemmille niin, että kotona aloittava imettävä äiti voisi käyttää välissä hoitovapaata, tilanne parantuisi huomattavasti. Tämä saattaa kuulostaa äärimmäisen pienen punaviherfeministihipsterifaijavähemmistön edustajan turhalta valittamiselta, mutta sitä se ei itse asiassa todellakaan ole.

Ymmärrän hyvin, etteivät isät halua jäädä kotiin hoitamaan lasta.

Naisille maksetaan yleisesti pienempää palkkaa, koska ajatellaan, että he kuitenkin jäävät jossain vaiheessa kotiin. Tällä tietysti varmistetaan, että näin varmasti myös tapahtuu. Tilastojen mukaan vain viitisen prosenttia kotihoidon tuen saajista on isiä. Tämä tarkoittaa lukuna sitä, että Suomessa on vastavuoroisesti 110 000 parhaassa työiässä olevaa naista hoitovapaalla.

Pitkäaikaisesti kotihoidon tukea saavat äidit kokevat työllistymisvaikeuksia ja köyhyyttä. Tämä johtaa helposti siihen, että töihin ei palata, jos töitä on alun perinkään ollut. Sitä voi jokainen miettiä, kun puhutaan kestävyysvajeesta.

Joten kun Timo Soini kirjoitti blogissaan kotiäitivihasta ja ihmetteli sitä, miten lastaan kotona hoitava äiti olisi muka uhka Suomelle, herää kysymys, eikö kestävyysvaje olekaan hallituksen pohdinnoissa uhka? Kansainvälisissä pohdinnoissa kestävyysvajeen selättäjäksi kun on tarjottu tasan kahta vaihtoehtoa.

Ensimmäinen vaihtoehto on saada työllistettyä työikäinen väestö mahdollisimman tehokkaasti. Suomessa heistä suuren osan muodostavat juuri hoitovapaalla olevat äidit. Toinen vaihtoehto on muokata väestörakennetta lisäämällä rutkasti työikäisten maahanmuuttajien määrää.

Maahanmuuttajat ovat käsittääkseni Soinin johtaman puolueen mielestä isompi uhka kuin kestävyysvaje, joten vaihtoehdoksi jää kotiäitien työllistäminen. Mutta koska kotiäidit eivät Soinin mielestä Suomea uhkaa, on tämä kai tulkittava niin, että suomalainen mies lisää ennemmin valtionvelkaa kuin kantaa vastuunsa lasten hoitamisesta.

Jokainen kuukausi, jonka isä viettää vanhempainvapaan aikana lapsen kanssa kotona, lisää äidin tulevaisuuden palkkaa.

Tukholman yliopistossa on tehty tutkimus, jossa todettiin, että jokainen kuukausi, jonka isä viettää vanhempainvapaan aikana lapsen kanssa kotona, lisää äidin tulevaisuuden palkkaa seitsemän prosenttia. Taloudelle naisten kasvanut varallisuus on tärkeää, koska globaalista kulutuksesta noin 70 prosenttia tulee naisten kukkaroista. Mitä enemmän naisilla siis on rahaa, sitä enemmän talouden pyörät pyörii.

Naiset myös kuluttavat miehiä enemmän rahaa palvelualoihin, kuten terveydenhuoltoon ja koulutukseen, joihin sijoitettu raha tuottaa tehokkaasti uusia työpaikkoja. Lisäksi äidit kuluttavat huomattavasti isiä enemmän rahaa lastensa hyvinvointiin, joka voidaan suoraan laskea tulevaisuuden henkiseksi pääomaksi. Onpa tutkittu sitäkin, että firmat, joissa on naisia johtoportaassa, tekevät parempaa tulosta.

Aivan puhtaan itsekkäistä syistä haluan jäädä hetkeksi kotiin.

Jään hoitovapaalle heti, kun Marja Hintikka Liven viimeinen jakso joulun alla on esitetty. Toki talouden kannalta olisi parempi, jos vain pysyisin duunissa ja vaimonikin palaisi töihinsä samaan aikaan. Silläkin lisääntyneellä verotuksella ja päivähoitomaksulla saattaisi olla työllistävä vaikutus.

Kyseessä on kuitenkin ensimmäinen lapseni. Aivan puhtaan itsekkäistä syistä haluan jäädä hetkeksi kotiin. Tämän itsekkyyteni ansiosta vaimoni kuitenkin pääsee takaisin töihin. Itse asiassa: on ehdottomasti tärkeämpää, että meistä kahdesta töissä käy vaimoni.