Kevätpäiväntasaus huipentaa luontoihmisten juhlaviikon

Maagiselta kuulostava tapahtuma on monelle tutuin ympäristöopin ja maantiedon tunneilta, mutta mitä kevätpäiväntasauksessa oikeastaan tapahtuu? YleX kertoo.

Kulunut viikko on ollut yhtä luonnonilmiöiden juhlaa.

Keskiviikon vastaisena yönä ympäri Suomea pällisteltiin upeita revontulia, perjantaina ihasteltiin täydellistä auringonpimennystä, ja kaikenlisäksi katupöly sinkoilee villeinä spiraaleina ympäri Suomen kaupunkeja. Tänään lauantaina taivaankappaleet ovat taas liikkeessä. Viikon kruunaa tänään vietettävä kevätpäiväntasaus - tai tarkalleen ottaen sitä vietettiin jo viime yönä kello 00.45.

Kevätpäiväntasauksessa Auringon keskipiste siirtyy taivaanpallon eteläiseltä puoliskolta pohjoiselle. Ei Aurinko toki lähde seikkailemaan estottomasti pitkin avaruutta. Taivaanpallo on kuviteltu pallo, jonka avulla tähtitieteilijät hahmottelevat taivaankappaleiden liikkeitä. Havaitsija on pallon keskipisteessä, ja sen pinnalla killuvat taivaankappaleet, kuten planeetat, tähdet ja sumut sekä kuut, komeetat ja meteoroidit.

Varsinaisesti kevätpäiväntasaus johtu Maan keirtoliikkeestä Auringon ympäri. Ennen kevätpäiväntasausta se pallonpuolisko, jolla tasaus on, on kääntyneenä poispäin Auringosta. Kevätpäiväntasauksen jälkeen se kääntyy taas kohti Aurinkoa.

Pohjoisnavalla alkaa nyt puolen vuoden pituinen päivä, etelänavalla puolestaan puolen vuoden yö. Napaseuduilla Aurinko näkyy aivan horisontissa. Muualla maapallolla Aurinko näyttää nousevan suoraan idästä ja laskevan suoraan länteen. Keskipäivällä Aurinko paistaa päiväntasaajalla zeniitistä, siis kohtisuoraan. 

Arkielämän kannalta olennaisinta on, että tänään päivä ja yö ovat yhtä pitkiä. Ja vieläkin olennaisempaa on se, että tästä päivästä lähtien päivät alkavat vähitellen olla pidempiä kuin yöt. Se puolestaan tarkoittaa vain yhtä asiaa: kesä tulee!