Walter Gilbert (s. 21. maaliskuuta 1932 Boston, Massachusetts, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen biokemisti, fyysikko ja molekyylibiologian pioneeri. Hän sai Nobelin kemianpalkinnon vuonna 1980 DNA:n ja geenien rakenteen tutkimisesta. Gilbert jakoi palkinnon Paul Bergin ja Frederick Sangerin kanssa.^[1]

Gilbertin molemmat vanhemmat olivat syntyneet ukrainanjuutalaisille siirtolaisille.^[2] Gilbert opiskeli Harvardin ja Cambridgen yliopistoissa. Myöhemmin hän palasi Harvardiin. Yhdessä Allan Maxamin kanssa Gilbert kehitti uuden tavan DNA:n sekvensointiin.

Vuonna 1979 Gilbert sai yhdessä Sangerin kanssa Columbian yliopiston myöntämän Louisa Gross Horwitz -palkinnon. Gilbert esitti ensimmäisenä teorian RNA-maailmaa ensimmäisenä elämänmuotona. Samaa teoriaa ehdotti myös Carl Woese vuonna 1967.

Gilbert oli myös yksi Biogen-yhtiön perustajista ja toimi sen ensimmäisenä johtokunnan puheenjohtajana vuosina 1981–1984. Tieteellisen työn ja liike-elämän yhdistäminen oli vaikeaa; Harvard vaati Gilbertiä valitsemaan yrityksen ja yliopiston välillä. Gilbert valitsi yrityksen, mutta sen rahoittajat valittivat hänen käyttäytyvän kuin yrityksen pääoma olisi tutkimusapuraha. 1984 Gilbert jätti yrityksen ja palasi Harvardiin.^[3]

• Gilbertin omaelämäkerta Nobel-säätiön sivuilla