Pohjalaiset pienten lasten perheet saattavat jatkossa saada neuvolasta mukaansa lukureseptin eli ”määräyksen” hakea kirjastosta ”lääkkeeksi” esimerkiksi neljä kirjaa.
Kirjat on valittu juuri lukureseptin saavan lapsen iän mukaan.
Lukuresepteillä halutaan kannustaa lapsiperheitä lukemaan enemmän yhdessä.
Pohjanmaan hyvinvointialueella on lasten kielenkehitystä ja lapsille lukemista tuettu aiemminkin esimerkiksi kirjakasseilla ja yhdessä kirjastojen kanssa järjestettävillä tapahtumilla.
Nyt lukemaan kannustamisesta halutaan aiempaa organisoidumpaa, ja hyvät kokemukset kaikkien käyttöön.
– Haluamme tarjota lukureseptin vinkkinä siihen, miten lapsen kielenkehitystä voi tukea itse. Ei ole tarkoitus osoitella ketään liian vähän lapsen kanssa lukevaksi tai juttelevaksi, sanoo Pohjanmaan hyvinvointialueen perheiden, lasten ja nuorten sektoripäällikkö Pia-Maria Sjöström Yle Österbottenin haastattelussa.
Ei syyllistäen tai painostaen
Se, millaiseksi pohjalainen lukuresepti käytännössä muotoutuu, on tarkoitus suunnitella yhdessä kirjastojen kanssa.
Esimerkiksi Pietarsaaressa neuvolahenkilökunnalle ajatus kirjaresepteistä ei ole kuitenkaan aivan vieras.
Neuvoloissa käsitellään jo esimerkiksi perheiden ruokavaliota ja ulkoilua, mutta myös ääneen lukemista ja lasten kielen kehitystä.
– Lukeminen on aika lailla kadonnut. Lukemisen sijaan lapset on helpompi istuttaa katsomaan puhelinta, sanoo osastopäällikkö Katarina Palo Pohjanmaan hyvinvointialueen pohjoisen alueen lastenneuvoloista.
Lastenneuvonnan terveydenhoitaja Elina Sandkulla toteaa, etteivät äänikirjat voi korvata lapselle lukemista.
– Lasten kanssa yhdessä lukeminen on rikastuttavaa. Vanhempi on lapselle läsnä, on jotain mitä yhdessä katsella ja syntyy vuorovaikutusta, Sandkulla sanoo.
– Silloin voi myös pysähtyä kesken lukemisen ja jutella luetusta, Palo huomauttaa.
Sandkulla ja Palo muistuttavat, että aikomus on nostaa yhdessä lukemista esiin luonnollisella tavalla taustaltaan, kulttuuriltaan ja kieleltään erilaisten perheiden kanssa.
Tarkoitus ei ole painostaa ketään.
– Emme painosta vanhempia, kun he ovat väsyneitä ja arki haastaa.
Palo huomauttaa, että lukea voivat myös esimerkiksi vanhemmat sisarukset tai vaikka lapsen isovanhemmat.
Liikuntareseptin jäljillä
Terveydenhuollossa alettiin jo 20 vuotta sitten määrätä liikuntareseptejä ihmisille joko lääkkeiden sijasta tai täydennyksenä.
Pia-Maria Sjöströmin mielestä lukureseptit sopivat liikuntareseptien tavoin hyvin nykypäivään.
– Lukemisen väheneminen vaikuttaa lasten kielenkehitykseen. Meillä on monia perheitä, joilla on eri taustat. Toisille lukeminen on luonnollisempaa kuin toisille.
Liikunta- ja lukureseptit ovat tapa käyttää tervettä järkeä, Sjöström arvelee.
– Tämä on yksi osa kokonaisuutta, samalla tavalla kuin käymme neuvolassa läpi sen, millaisia ovat terveelliset elämäntavat.
Sjöströmin mukaan tällaisten ennaltaehkäisevien toimenpiteiden tavoitteena on, että ongelmia ei koskaan synny.
– Se ei ehkä auta kaikkia, mutta väestötasolla toivomme sen vaikuttavan. Lapsia, joilla on kommunikaatio-ongelmia tai viivästynyt kielenkehitys, tulee toivottavasti vähemmän.
Artikkeli on versioitu Yle Österbottenin toimittaja Ida-Maria Björkqvistin kirjoittamasta artikkelista: Treåringar pratar inte som förr – nu vill Österbottens välfärdsområde börja skriva ut läsrecept