Suomen kielen lehtori Sinikka Siira-Jokinen on nähnyt työssään, kuinka ammattikoulussa opiskelevien nuorten lukutaito on laskenut 30 vuodessa.

Osalle nuorista lukeminen tuntuu olevan pahinta pakkopullaa. Opettajan näkökulmasta se voi ensin näyttää siltä, että nuori ei viitsi tai häntä ei kiinnosta.

– Mutta kun asiaa lähtee tarkemmin selvittämään, usein taustalta löytyy se, että ei osata eikä ymmärretä tekstiä ja sen takia ei myöskään jakseta lukea, Siira-Jokinen sanoo.

Sinikka Siira-Jokinen on tehnyt koko äidinkielen opettajan uransa ammattikoulussa, Turun ammatti-instituutissa. Kolmessa vuosikymmenessä hän on ehtinyt opettaa lähestulkoon kaikilla aloilla.

Yle kertoi aiemmin toukokuussa tuoreesta väitöstutkimuksesta, jonka mukaan ammattikoulujen tekniikka- ja autoalan äidinkielen tunteja on nykyään hyvin vähän, ja vaatimukset ovat matalalla.

Äidinkielen harjoitukset liittyvät hyvin tiukasti työelämään ja sivistys on siivottu pois.

Tutkija Penni Pietilän mukaan nykyiset äidinkielen opinnot antavat heikot lähtökohdat jatko-opintoihin. Riskinä on myös, että puolella ikäluokasta on huomattavasti huonommat valmiudet esimerkiksi seurata uutisia tai ilmaista itseään pitkillä teksteillä.

Alla olevassa videossa kerrotaan, kuinka typistettyä amiksen äidinkielen opetus nykyään on ja miksi siitä pitäisi olla huolissaan.

Harva lukee vapaaehtoisesti

Kysyimme kahdelta äidinkielen opettajilta, kuulostavatko tutkimuksen tulokset tutuilta. Toinen heistä kaipaa enemmän sivistystä amikseen, toinen taas pitää nykyistä opetusta riittävänä.

Tämän jutun kuvituksena on käytetty otteita ammattikoululaisten äidinkielen kokeista. Niiden perusteella voit itse arvioida kokeiden vaikeustasoa.

Sinikka Siira-Jokinen on tutkimuksen kanssa samaa mieltä siitä, että opetus on mennyt hyvin työelämäsidonnaiseksi ja laajempi yhteiskunnallinen konteksti on jäänyt pois. Häntä harmittaa esimerkiksi se, että kirjallisuutta ei enää opeteta ja lukemista on paljon vähemmän kuin ennen.

– Ikävä kyllä se on nykyään pieni osa opiskelijoista, jotka haluavat lukea mitään vapaaehtoisesti. Sellainen muutos on tapahtunut vuosien varrella, Siira-Jokinen sanoo.

Ammatillinen koulutus muuttui perustavanlaatuisesti vuonna 2018 niin sanotussa amisreformissa, joka virtaviivaisti opetusta ja leikkasi amiksen rahoitusta.

– Amisreformi oli aika iso juttu. Tässä vieläkin vähän yskitään sitä, vaikka siitä alkaa olla kohta jo kymmenen vuotta, Siira-Jokinen sanoo.

Kun tunteja on vähän, aikaa ei enää ole asioiden harjoittelulle. Nyt lähinnä opettaja ohjeistaa, sitten oppilaat tekevät ja pian jo opettaja arvioi.

– Meillä Turun ammatti-instituutissa asiat ovat melko hyvin, sillä äidinkielen tunteja on useita muita laitoksia enemmän.

Jos aikaa olisi enemmän äidinkielen opettamiseen, Siira-Jokinen haluaisi syventyä valeuutisten ja vihapuheen käsittelyyn tunneilla sekä vuorovaikutustaitojen opettamiseen. Viestittelyyn tottuneille nuorille puhelinsoitto on vieras ja vaikea asia.

Toisaalta vuosien aikana tekstikäsitys on laajentunut, kun mukaan on tullut kuvan ja videon lukeminen.

Samaan aikaan erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä on kasvanut Siira-Jokisen mukaan huimasti. Taustalla on se, että oppivelvollisuus laajeni 18-vuotiaaksi asti vuonna 2021.

Oman haasteensa ammattikoulujen arkeen on tuonut se, että maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden määrä on ollut kasvussa. Heille suomen kielen opinnot ovat erityisen tärkeitä.

Siira-Jokinen muistuttaa, että ammattikouluissa ei lukutaitoa enää pelasteta. Pohja luodaan peruskoulussa ja kotona.

Ettei synny väärää kuvaa ammattiin opiskelevista, Siira-Jokinen muistuttaa, että oppilaiden skaala on hyvin laaja: osa opiskelijoista on hyvin motivoituneita opiskelemaan ja taitavia äidinkielessä.

Siira-Jokinen sai iloisia uutisia aiemmin tänä vuonna. Yksi hänen opiskelijoistaan on valmistumassa äidinkielen opettajaksi yliopistosta.

”Työelämäkeskeisyys on hyvä asia”

Etelä-Savon ammattiopistossa opettava Mikko Kalliomäki ei puolestaan näe suurempaa ongelmaa nykyisissä äidinkielen opinnoissa.

– Työelämäkeskeisyys on minusta hyvä asia, Kalliomäki sanoo.

Mikkelissä opettavan Kalliomäen tunneilla muun muassa kirjoitetaan työelämässä tärkeitä asiakirjoja, kehitetään medialukutaitoa ja harjoitellaan esiintymistaitoja. Uudeksi teemaksi hän nostaa tekoälyn.

Kaunokirjallisten tekstien kirjoittamista, lukemista ja tulkintaa on kaikkiin perustutkintoihin kuuluvassa Taide ja luova ilmaisu -oppiaineessa.

Kalliomäki ei oikein edes muista enää, millaista opetus oli ennen amisreformia eikä hän erityisesti kaipaa entiseen.

– Ei ainakaan ole jäänyt mitään mieleen kummittelemaan.

Kalliomäki on tutkimuksen kanssa eri mieltä jatko-opintovalmiuden suhteen: hän kokee, että nykyisen muotoinen amiksen äikkä antaa kelvolliset eväät jatko-opintoihin.

Ammattikoulun äidinkielen opetusta ollaan parhaillaan päivittämässä osana kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin sisältyvien yhteisten opintojen uudistusta. Päivitettyjen tutkintojen on määrä astua voimaan syksyllä 2026.

Keskusteluissa on ehdotettu muun muassa, että jatkossa äidinkielen tehtävien ei tarvitsisi niin tiukasti liittyä opiskeltavaan ammattiin tai työelämään, vaan ne voivat koskea muitakin elämän osa-alueita.

Juuri niin kuin väitöskirjassa toivottiinkin.