EU-parlamentti hyväksyi eilen keskiviikkona päätöksen, joka kieltäisi kasviraaka-aineista tehdyiltä tuotteilta lihaan liittyvät nimet. Päätös syntyi äänin 355–247. Jatkossa ei siis enää olisi kasvispihvejä, soijamakkaroita ja vegeburgereita.

Yle kysyi verkossa yleisöltä, mitä sanoja pitäisi keksiä tilalle. Asia kiinnosti, sillä saimme yli 2 000 vastausta.

Soijamakkaran korvaavassa sanassa moni halusi nähdä selkeän viittauksen raaka-aineeseen. Yleisimpiä ehdotuksia olivat soijapötkylä ja soijapötkö. Hieman virtaviivaisempia ehdotuksia olivat muun muassa soikkara, soijakka ja soijakkara.

Moni ehdotti myös kärnä-sanaa.

Etymologisesti kunnianhimoinen oli espoolaisen Heikin ehdotus maakkara – soijapapu kun kasvaa maasta.

Hieman gonzompi mietelmä oli puolestaan vegesosedž, jonka loppuosa viittaa englannin sausage-sanaan.

Vegeburgerin tilalle ehdotuksissa oli kolmen kärki: vegeri, vergeri ja vurgeri. Hieman pidempiä versioita olivat vegebursa, vegeleipä ja vegelätty.

Kasvispihvin alkuun moni jättäisi kasvis-sanan. Suosituimpia ehdotuksia olivat kasviskiekko, kasvislätty, kasvispiffi ja kasvisplätty.

Tamperelainen Terhi Järvinen ja muutama muu kannatti lyhyempää versiota: vehvi, vihvi tai kihvi.

Byrokraattisin ja ruokahalua ehkä vähentävä oli siuntiolaisen Alpin ehdotus kolmikolle: EU-pötkö, EU-leipä ja EU-lätyskä.

Kasvisruokien nimet puhuttavat

Kasvisruokien nimet puhuttavat ja siitä kertoo esimerkiksi se, että niistä kysytään paljon Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) kielineuvonnasta.

Kotuksessa pidetään hankalana, että kansainvälisellä lainsäädännöllä alettaisiin säädellä kielenkäyttöä. Kielenhuoltaja Henri Satokangas muistuttaa, että laki voimaan tullessaan vaikuttaisi lähinnä elintarviketeollisuuteen.

– Jos vaikka lehteen kirjoittaa ruokaohjeen, siinä voidaan käyttää sanoja lukijoiden ymmärtämällä tavalla. Poliisi ei tule hakemaan kotiovelta, vaikka kirjoittaisi yksityisviestiin sanan kasvisnakki.

Suomen kielessä yhdyssanat muodostavat aina uuden merkityskokonaisuuden. Esimerkiksi leipurit eivät ole valittaneet lihapulla-sanan lopusta.

Kotuksen kielenhuoltajat keskustelivat kasvisruokasanoista palaverissaan tänään. Vielä heillä ei ollut omia ehdotuksia EU-parlamentin äänestyksessä tyrmättyjen tilalle. Monet suomen johdostyypit voivat olla käyttökelpoisia. Kasvispihvi voisi jatkossa olla esimerkiksi pihvike.

Suomi-mepit vastustivat

Kaikki äänestykseen osallistuneet 14 suomalaista europarlamentaarikkoa eli meppiä äänesti kieltoa vastaan. Vihreiden Maria Ohisalo oli poissa äänestyksestä.

Katri Kulmunin (kesk.) mielestä kieltopäätöksessä ei ole suomalaisittain mitään järkeä.

– Suomalaisilla mepeillä on tässä ihan selkeä linja. Suomessa on puhuttu vuosikymmeniä kasvispihveistä ja martoilla on juurespihviresepti, niin ei ole mitään järkeä kieltää vakiintuneita termejä jalosteissa.

Li Andersson (vas.) kommentoi Instagramissa, että kyse on eurooppalaisen oikeiston hankkeesta ja naurettavasta esityksestä, joka on lähtöisin lihateollisuuden lobbauksesta.

Kulmunin mielestä EU:n ei tarvitsisi puuttua kaikkeen, koska nykyinen jaottelu on selkeä: jos tuote tulee suoraan eläimestä, kuten esimerkiksi rintapala tai filee, niin se ei voi olla kasvispohjainen.

– Sitten jos se on jaloste, kuten nakkimakkara tai pihvi, se voi olla myös kasvispohjainen, ja sen pitää selkeästi näkyä paketissa.

Kulmunin mukaan kieltoesitys nousi käsittelyyn ranskalaisen oikeistomepin muutosesityksestä. Hän kuitenkin arvelee, että koko kielto ei välttämättä edes toteudu, vaikka Ranska ajaakin sitä läpi intohimoisesti.

Kieltoesityksen käyttöönotto vaatii jäsenmaiden enemmistön hyväksynnän. Päätös venyy ensi vuoteen.

Pro Vege: Typerä ja turha päätös

Hallituksen puheenjohtaja Niklas Kaskeala kasvisruoka-alan toimialajärjestöstä Pro Vegestä teilaa EU-parlamentin päätöksen selvin sanoin.

– Erittäin typerä ja turha päätös ja perustelut sen taustalla ovat äärimmäisen huteria ja huonoja. On resurssien väärinkäyttöä EU-poliitikoilta miettiä tällaisia. Isompiakin kysymyksiä olisi ratkaistavaksi.

Kaskealan mielestä nykytila on selkeä. Etuliitteillä kerrotaan kuluttajille, mistä tuotteesta on kyse.

– Ei kukaan vegeburgerin tai kasvisnakin ostaja erehdy luulemaan, että tuote on lihaa.

Kaskealan mukaan kuluttajatutkimuksetkin todistavat nykykäytännön puolesta. Hän muistaa Euroopan kuluttajajärjestö BEUC:n tutkimuksen, jonka mukaan 80 prosenttia kuluttajista pitää nykytilaa täysin riittävänä ja selkeänä.

Eikö vegeihmisiä sitten haittaa, että kasvistuotteiden nimissä on mukana lihaperäisiä sanoja kuten nakki tai burger, kun niistä tulee liha mieleen?

- Ei. Nehän kuvaavat sitä käyttötarkoitusta ja muotoa, eivät ne ole lihatermejä. Onhan meillä kalaburgerikin. Sitä EU ei ole kieltämässä.

Liha-ala: Ei maaliin nykyisellään

Lihakeskusliiton toimitusjohtaja Mari Hannuksela ei ota suoraan kantaa puolesta tai vastaan EU-parlamentin ”vegenakkipäätökseen”. Se johtuu siitä, että liitolla ei ole naulattua kantaa kasvispihvien, vegeburgerien ja vastaavien suunniteltuun kieltoon. Asia kun jakaa mielipiteet liiton jäsenistössä. Moni kannattaa, mutta osa myös vastustaa, koska moni jäsenyritys valmistaa lihatuotteiden ohella myös vegetuotteita.

Hannuksela sanoo, että keskiviikkoinen päätös sotii liiton yleistä linjausta vastaan, jonka mukaisesti liitto haluaa vähemmän sääntelyä.

– Niin tässä ollaan nyt tekemässä enemmän sääntelyä. Siinä mielessä tämä on huono asia. Iso kysymys on, kuka tätä sitten valvoo ja mitä se maksaa?