Poliisin esitutkintamateriaali osoittaa, että Suomen ortodoksisen kirkon entinen johtaja, arkkipiispa Leo, yritti elvyttää karjalan kieltä monimutkaisten järjestelyjen kautta.

Karjalan kielen seuran talousepäselvyyksiin liittyviä rikosepäilyjä on käsitelty tällä viikolla Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa.

Seuraa johtanut arkkipiispa Leo eli Leo Makkonen ja seuran entinen sihteeri vastaavat syytteisiin törkeästä avustuspetoksesta ja törkeästä kirjanpitorikoksesta.

Yle tutustui rikosjutun lähes 1 500 -sivuiseen esitutkintamateriaaliin. Se piirtää kuvan yhdistyksestä, jossa taloutta on hoidettu heikosti.

Karjalan kielen seura sai valtiolta 500 000 euroa avustuksia karjalan kielen elvytyshankkeeseen vuosina 2017–2019.

Karjalan kielen elvytyshanke oli opetus- ja kulttuuriministeriön tukema ohjelma, jonka avustuksilla on käyttöehdot. Rahaa saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon ne on myönnetty.

Ministeriön mielestä seura käytti avustusrahoja ehtojen vastaisesti ja vaatii syytettyjä maksamaan vahingonkorvauksia 250 000 euroa korkoineen.

Syytetyt ovat kiistäneet rikokset esitutkinnassa ja oikeudessa.

Tähän juttuun on listattu kolme pääkohtaa, jotka nousevat esiin laajasta esitutkintamateriaalista.

1. Kirjanpito oli tarkoitus saada näyttämään hyvältä ”apuyhdistysten” kautta

Sihteeri kertoi poliisille, että Karjalan kielen seura siirsi avustusrahoja kahdelle muulle yhdistykselle ”turvaamistoimenpiteinä”.

– Jos tehdään sellaisia asioita, jotka eivät sovi valtionavustuksen tilityksiin, niin silloin ne on parempi hoitaa toisen yhdistyksen kautta, sihteeri sanoi kuulustelussa.

Sihteeri oli perustamassa molempia apuyhdistyksiä. Syyttäjän mielestä niillä ei ollut varsinaista toimintaa.

Karjalan kielen seura solmi apuyhdistysten kanssa yhteistyösopimukset maaliskuussa 2018.

Lähes identtisissä sopimuksissa todetaan, että yhteistyön tarkoitus on ratkaista seuran ongelma. Käytännössä se lainasi apuyhdistykseltä rahaa laskuihin, joita se ei voinut maksaa ministeriön avustuksista.

Sopimuksissa yhdistykset lupaavat tehdä talkootyötä karjalan kielen elvytysohjelman hyväksi. Vastineeksi Karjalan kielen seura maksaa kummallekin yhdistykselle 20 000 euroa.

Rahat maksettiin yhdistyksille kolme päivää sen jälkeen, kun ensimmäinen 100 000 euron avustuserä ilmestyi seuran tilille maaliskuussa 2018.

Sopimukset allekirjoitti seuran puolesta arkkipiispa Leo ja apuyhdistysten puolesta seuran sihteeri.

Esitutkintamateriaalissa jää epäselväksi, millaista talkootyötä apuyhdistykset ovat lopulta tehneet.

Arkkipiispa Leo ja sihteeri sanoivat molemmat kuulusteluissa, etteivät pysty nimeämään ketään talkoolaista.

Syyttäjä katsoo, että Karjalan kielen seura luovutti avustusvaroja apuyhdistyksille vastoin avustusehtoja. Voit katsoa hänen näkemyksensä alla olevalta videolta.

2. Toimistokulut 13-kertaistuivat arviosta

Opetus- ja kulttuuriministeriö selvitti, miten seura käytti karjalan kielen elvytykseen tarkoitetun avustuksen. Tarkastusraportin mukaan rahoja oli käytetty ehtojen vastaisesti.

Ministeriö kiinnitti huomiota toimistokulujen räjähdysmäiseen kasvuun. Kulut olivat jopa 13-kertaiset siitä, mitä seura arvioi hakemuksessaan.

Seura osti toimistopalvelut yritykseltä, joka laskutti kolmivuotisen hankkeen aikana lähes 90 000 euroa.

Poliisin tietojen mukaan kaikki yrityksen laskut maksettiin avustusvaroista. Toimistokulut koostuivat erilaisista silpputöistä, joiden joukossa oli kirjamyyntiä, markkinointia ja useita matkoja ulkomaille.

– Kun rahaa tuli tilille, se meni heti, yrittäjä kertoi.

Karjalan kielen seura laati vuodelle 2019 valtionavustushakemuksen, jossa se arvioi toimistokuluiksi 4 000 euroa vuodessa. Toteutuneet kulut olivat noin 53 000 euroa, mikä on 29 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista.

Kulut olivat ennakoitua suuremmat myös aikaisempina hankevuosina. Vuosina 2017–2018 toimistopalveluita tuottanut yritys laskutti seuralta lähes 37 000 euroa.

Kun kuulustelija kysyi entiseltä sihteeriltä toimistokulujen kasvusta, hän ei osannut vastata. Sihteerin mukaan hän ei ollut teetättänyt enempää töitä.

Myöskään eläköitynyt arkkipiispa Leo ei pystynyt selittämään kuulusteluissa, miksi toimistokulut olivat nousseet huomattavasti.

Todistajana kuultu yrittäjä kertoi tehneensä ”vain sen työn, mistä oli sovittu”. Hän sanoi lähettäneensä sihteerille sähköpostilla laskut, jotka hyväksyi sihteeri tai arkkipiispa. Hyväksymisen jälkeen yrittäjä maksoi itse laskut itselleen.

Entinen sihteeri kertoi kuulusteluissa, että toimistotyötä ja kirjanpitoa koskevat laskut maksettiin avustuksista.

Ministeriön mukaan toimistokulujen moninkertaistuminen olisi pitänyt tuoda sen tietoon.

3. Sihteeri jyvitti palkkoja ”sormituntumalla”

Karjalan kielen seuran hallitus yritti loppuvuodesta 2019 selvittää, millaisia työsopimuksia seura on tehnyt. Se pyysi 14 työntekijältä mahdollista työsopimusta nähtäväksi. Vain kahdella henkilöllä oli varmuudella kirjallinen työsopimus.

Ministeriön tarkastusraportin mukaan seuran henkilöstökulut ovat huomattavin oikaisuerä eikä työkirjanpitoa ollut.

Sihteeri kertoi kuulusteluissa, että maksetut palkat jyvitettiin kustannuspaikoille ”sormituntumalla”. Palkkoja oli merkitty tositteille käsin kirjoittamalla ja jaot oli tehty prosenttipohjaisesti.

Valtionavustuksiin liittyy lista ehtoja, joissa mainitaan myös työnajan seuranta. Avustuksen saajan on huolehdittava työajan seurannasta, jos se on ”tarpeen erityisavustuksen kohteelle kirjattavien palkkakustannusten luotettavaksi varmentamiseksi”.

Työajan seuranta on lain mukaan työnantajan vastuulla. Koska seuranta on ollut säätiössä riittämätöntä, ministeriöstä on epävarmaa, onko valtionavustuksista maksettu palkkaa myös sellaisesta työstä, joka ei ole liittynyt elvytyshankkeeseen.

Jos seura on tehnyt niin, se on rikkonut valtionavustuksen ehtoja.

Yle pyysi sihteeriltä ja arkkipiispa Leolta haastattelua. Heistä kumpikaan ei halua kommentoida julkisuudessa syytteitä oikeudenkäynnin ollessa kesken. Asian käsittely jatkuu Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa ensi viikolla.

Yle on julkaissut arkkipiispa Leon nimen jo epäilyvaiheessa, koska hän on ollut merkittävä vallankäyttäjä Suomen ortodoksisen kirkon ylimpänä johtajana. Lisäksi hän on toiminut pitkään Karjalan kielen seuran puheenjohtajana.