VOOZH about

URL: https://yle.fi/a/74-20209456

⇱ Suomea oppivan pahin vihollinen ei olekaan kielioppi, vaan kielipoliisi | Yle Oppiminen | Yle


Hyppää sisältöön
Hyppää sisältöön
Artikkeli audiomuodossa. Lukijana toimittaja Eve Mantu.

Onko suomi todella yksi maailman vaikeimmista kielistä, vai onko kyse vain sitkeästä myytistä?

Väitöskirjatutkija Katariina Pyykköä myytti ärsyttää. Hän opetti suomea maahanmuuttajille kotou­tumis­koulu­tuksessa usean vuoden ajan.

Jos väite olisi totta, opettajan työ olisi mieletöntä taistelua. Pyykkö näki kuitenkin viikoittain, miten kielenoppijat ottivat suomea haltuun.

Pyykkö ei näe myytille kielitieteellisiä perusteita.

– Mielestäni se on vähän sellaista kansallisen identiteetin ja oman erityisyyden rakentamista.

Suomen kielen vaikeudella herkuttelu on kansanhuvia. Natiivi saa outoa mielihyvää, kun esittelee ummikolle sanan

Sana on muuten höpöhöpöä.

Kielitoimiston sanakirjan pisin oikeasti käytössä oleva sana on pyyhkäisyelektronimikroskooppi, vahvistaa sanakirjatoimittaja Ilona Paajanen Kotimaisten kielten keskuksesta.

Suomen kielioppi on aloittelijalle epäreilu, mutta looginen

Yksi asia, joka saa suomen kielen tuntumaan vaikeammalta kuin se on, on kielioppi.

Ammattikorkeakoulu Haaga-Heliassa suomen kieltä opettava lehtori Laura Uusitalo myöntää, että alkeistason opiskelijalla riittää työtä.

Hän pitää suomen oppimista ”epäreiluna” siinä mielessä, että vaikeudet kasaantuvat heti alussa.

Haasteet alkavat jo ensimmäisellä tunnilla, kun opiskelijat kertovat kotipaikoistaan.

Englanninopiskelija pääsee vähällä. Hänen tarvitsee osata vain vakiomuotoinen ”I live in”, jonka perään hän liittää asuinpaikkansa perusmuodossa.

Suomea opiskeleva joutuu heti tekemään tuttavuutta taivutusten kanssa.

Kuva: Kiira Natunen / Yle

Laura Uusitalo selittää näitä haasteita perusteellisesti videoartikkelissaan, jossa hän muun muassa vertailee englannin ja suomen alkeisopintoja.

On mahdollista tuottaa ihan hyvää englanninkielistä tekstiä lähes pelkästään perusmuotoisilla sanoilla, kun taas suomenkielinen teksti vaatii lukuisien taivutusmuotojen osaamista jo alkeistasolla.

Videolla kiinalaistaustainen Yong Johnny Zhou naureskelee yrittäessään taivuttaa sanaa yötyö.

– Suomen kielioppi ei kuitenkaan ole vaikea, vaan looginen, Uusitalo sanoo.

Kielessämme on koodi, jonka oppiminen voi olla hidasta, mutta se ei ole mitenkään erityisen vaikeaa.

Suomen kielestä tekee Uusitalon mukaan helpon se, että siinä on paljon logiikkaa ja vähän poikkeuksia.

Esimerkiksi verbitaivutuksen saa haltuun oppimalla kuusi kategoriaa. Se on vähän, hän huomauttaa.

Eikä meillä ei ole sukuja, kuten maskuliini, feminiini ja neutri. Esimerkiksi ranskaa tai saksaa opiskeleva joutuu painimaan niiden kanssa.

Suomessa ollaan armottomia puutteellisen kielitaidon omaavia kohtaan

Katariina Pyykkö ja Laura Uusitalo näkevät suomenkielisten asenteissa parantamisen varaa. Heidän mielestään asetamme riman epärealistisen korkealle.

He toivovat enemmän ymmärrystä, armollisuutta ja kannustusta – ja että erilaiset suomen puhujat hyväksyttäisiin osaksi yhteisöä.

– En tykkää kielipoliiseista. Silloin pysähdytään kielen muotoseikkoihin sen sijaan, että kuunneltaisiin ja kohdattaisiin se toinen ihminen ja hänen asiansa tai mielipiteensä, Pyykkö sanoo.

Uusitalo korostaa, että kieli on ensisijaisesti kommunikoinnin väline:

– Peräänkuulutan enemmän hyväksyntää erilaisille ”suomille”.

Pyykkö kertoo, miten hänen opiskelijoihinsa suhtauduttiin, kun he hakivat työharjoittelupaikkaa. Heille saatettiin sanoa ”tuu sitten, kun osaat enemmän suomea”.

Pyykön mielestä työelämään pitää päästä osallistumaan, vaikka kielitaito olisi vasta kehittymässä.

Se, kuinka yhteiskunta ottaa uudet jäsenet vastaan, on merkittävää myös Suomen talouden kannalta.

Koulumaailmassa tarjotaan jo osallistumisen mahdollisuuksia. Oppilaitokset tarjoavat ensin valmentavaa opetusta, ja sitten vieraskieliset opiskelijat pääsevät mukaan normiryhmiin.

Suomen kielessä ei ole englannin kielelle tyypillisiä ”källejä”

”Hauska kieli, mutta vähän vaikea”, kommentoi arabiaa äidinkielenään puhuva Mohamad Hanafi.

Aalto-yliopiston kansainväliset opiskelijat kertovat videolla esimerkkejä sanoista, joiden lausuminen tuntuu vaikealta. Tällaisia sanoja ovat muiden muassa hyödyllinen ja yhteiskunnallinen.

Ääntämismielessä suomen kieltä voi kuitenkin pitää helppona, sillä se on pääosin foneettinen. Yhtä äännettä vastaa yleensä yksi kirjain.

– Kun osaat äänteet, pystyt minkä tahansa sanan lukemaan. Siellä ei ole mitään englannin källejä, Katariina Pyykkö kehuu.

– Hirveän ihana kirjoitusjärjestelmä, ja kielenoppijalle ystävällinen.

Esimerkiksi a lausutaan aina a, toisin kuin vaikka englanninkielessä. A man made a cake ”ö män meid ö keik”.

Vielä yksi asia on suomen kielen puhumisessa helppoa. Meillä on painotus aina sanan ensimmäisellä tavulla.

Kielessä on outoja sanoja, mutta ne myös kiehtovat eksotiikallaan

Oppijan iloksi me käytämme paljon lainasanoja, kuten internet, bussi, taksi, posti ja tomaatti.

Suomen kielessä on kuitenkin myös paljon kotoperäisiä sanoja, joita ei ole johdettu muista kielistä. Ne tulevat monelle kielenoppijalle aivan uusina.

Sanat voivat tuntua oudoilta, mutta toisaalta niissä on eksoottista vetovoimaa.

Mohamad Hanafi on ihastunut sanaan lämpimämpi. Se on hänen mielestään hauska ja outo sana.

Katariina Pyykkö muistuttaa myös, että osalle oppijoista suomen kielessä on paljon tuttua.

– Voiko esimerkiksi väittää, että vironkielisille suomi on hankala kieli oppia? Hehän saavat omasta kielestään niin paljon boostia.

Yhteisiä sanoja suomen ja viron kielissä ovat muiden muassa käsi, suu ja veri.

Onko suomi siis todella yksi maailman vaikeimmista kielistä? Vastaus riippuu siitä, kuka kysyy – ja keneltä.

Yle Areenasta löydät Opi suomea sana kerrallaan -videosarjan. Videoista opit suomea juuri niin kuin sitä puhutaan. Jokaisessa jaksossa esitellään yksi arjen sana.