Olen seurannut Vantaan valtuuston kokouksia viime syyskuusta lähtien. Tammikuun 26. päivänä valtuustossa nähtiin poikkeuksellinen ulosmarssi.

Useat valtuutetut poistuivat salista vasemmistoliiton johdolla, kun Juha Järä (ps.) puhui ”haittamaahanmuutosta”. Sitä ennen Tanja Aidanjuuri (ps.) oli käyttänyt sanaa ”väestönvaihto”.

Ulosmarssin jälkeen valtuustoryhmät keskustelivat pelisäännöistä 9. helmikuuta.

– Viime valtuustossa tapahtunut oli kupru siihen yleiseen hyvään keskustelukulttuuriin, mikä meillä on, valtuuston puheenjohtaja Sakari Rokkanen (kok.) sanoi Ylelle pelisääntökeskustelun jälkeen.

Valtuutetut kehuvat myös yksityisesti sitä, kuinka Vantaalla tehdään politiikkaa hyvässä hengessä.

Tästä huolimatta Rokkasen näkemys tapahtumista kuulosti kaunistelulta: ihan kuin olisin havainnut ”kupruja” valtuustokeskustelussa ennenkin.

Päätin käydä läpi kaikki nykyisen valtuuston kokoukset ja tarkastella keskustelukulttuuria videotallenteilta.

Ensimmäinen kokous paljasti vanhan kaavan

Viime kevään vaaleissa valittu valtuusto oli koolla ensimmäisen kerran 16. kesäkuuta. Salissa istui sekä vanhoja että uusia valtuutettuja.

Kokous ehti vanheta runsaan tunnin, kun maahanmuutosta syttyi kitkeränsävyistä sananvaihtoa.

Tanja Aidanjuuri kertasi tilastoja työttömyydestä ja totesi perään, että ”nykyisessä väestönkehityksessä ei ole mitään Vantaan veronmaksajan näkökulmasta positiivista”.

– Tässä tuli jonkinlainen déjà vu mieleen. Että taas mennään, vasemmistoliiton ryhmäjohtaja Antero Eerola tuskaili omassa puheenvuorossaan.

Déjà vu on ranskaa ja tarkoittaa ”jo nähtyä”. Monet muutkin vasemmistoliiton ja SDP:n valtuutetut puhisivat, että maahanmuuttajien syyttely jatkui heti ensimmäisessä kokouksessa. SDP:n Kimmo Kiljusta hävetti.

Puheet paljastivat, että kaava oli vanha tuttu. Se toistui syksyn mittaan.

Uutta oli ulosmarssi

Tammikuun kokouksessa uutta oli ulosmarssi. Ja ehkä sanan ”haittamaahanmuutto” käyttö juuri siinä muodossaan.

Maahanmuuttajien ”haitallisuudesta” on kuitenkin puhuttu usein. Kaava toistuu suurin piirtein näin:

Perussuomalaiset puhuvat maahanmuuttajista taloudellisena rasitteena, huonoina veronmaksajina, palvelujen kuluttajina ja turvallisuusuhkana. Sanojensa vakuudeksi he siteeraavat tilastoja.

Tulee vastareaktio. Vasemmistoliiton, SDP:n ja vihreiden valtuutetut pitävät maahanmuuttajia syyllistäviä puheita rasistisina.

Perussuomalaiset kiistävät rasismisyytökset, loukkaantuvatkin. He puolustautuvat sillä, että kertovat vain faktat.

Vasemman laidan valtuutetut sanovat, että maan hallituksen aiheuttama työttömyys iskee erityisesti maahanmuuttajataustaisiin.

Vasemmistoliiton, SDP:n ja vihreiden valtuutetut painottavat, että kyse on siitä, millä tavalla salissa puhutaan isosta osasta vantaalaisia.

Puheenjohtaja Rokkanenkin on puuttunut siihen, miten ihmisistä puhutaan.

Esimerkiksi joulukuun kokouksessa hän huomautti Järälle, että ”linnut pesiytyvät, ihmiset asuvat asunnoissa”. Järä puhui paperittomista ihmisistä.

Järä on kiistänyt leimaavansa ihmisryhmiä tai olevansa rasisti. Todisteeksi tästä hän on kertonut valtuustossa olevansa afrikkalaistaustaisen lapsen kummisetä.

”Väestönvaihto” mainittu aiemminkin

Myös äärioikeiston käyttämä termi ”väestönvaihto” on saanut aikaan vastalauseita valtuustossa.

Tanja Aidanjuuri oli ehtinyt ennen tammikuuta puhua ”väestönvaihdosta” jo kahdessa syksyn kokouksessa.

Väestönvaihto on salaliittoteoria, jonka mukaan valkoinen väestö pyritään tarkoituksellisesti korvaamaan maahanmuuttajilla.

Vantaalta muuttaa pois suomenkielistä väestöä. Vieraskielisten muutto Vantaalle kasvattaa kaupungin väkilukua.

Perussuomalaisten riveistä väitetään, että heidän poliittiset kilpailijansa nimenomaan haluavat tätä.

On totta, että monet puolueet haluavat paikata alhaista syntyvyyttä maahanmuutolla. Kaupungit eivät kuitenkaan voi valita asukkaitaan kielen tai etnisyyden perusteella.

Vantaa ei pyri ”vaihtamaan” väestöään. Päinvastoin se pyrkii hillitsemään hyvätuloisten muuttoa naapurikuntiin muun muassa asuntopolitiikalla.

Tämä käy ilmi myös kaupungin uudesta strategiasta, jonka valtuusto hyväksyi tammikuun kokouksessa. SDP ja kokoomus ovat valtuuston suurimmat ryhmät.

Lisää kupruja luvassa?

Perussuomalaisten valtuustoryhmä on pienehkö eikä puhe aina ole kärjekästä.

Valtuutetut käyvät myös rakentavaa keskustelua ja tekevät kädenojennuksia puolin ja toisin.

On ymmärrettävää, että valtuuston puheenjohtaja haluaa vaalia mielikuvaa hyvästä keskustelukulttuurista.

Rokkanen ei myöskään väittänyt, että kupru olisi ainoa laatuaan, vaikka sen käsityksen kommentista saattoi saada.

Myös perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Kai-Ari Lundell kuvaili pelisääntökeskustelun jälkeen valtuuston tunnelmaa ja luottamusta hyväksi.

Lundellin mukaan keskustelu ei kuitenkaan muuta nykytilannetta.

Antero Eerola totesi, että valtuutetut ovat puheväleissä ja on aika mennä eteenpäin.

Vasemmistoliiton ryhmä ei kuitenkaan aio seurata hiljaa sivusta syrjintää, vihapuhetta tai maahanmuuttajien leimaamista haitaksi, Eerola varoitti.

Veikkaan, ettei tammikuun kupru jää viimeiseksi.