Espoon Otaniemessä sijaitsee kahden hengen suomalaisyritys, jonka tavoitteena on tehdä tuhansia pelejä vuosittain, kaikki tekoälyä käyttäen.

Luit oikein, tuhansia. Eli useampia pelejä päivässä.

Ensimmäinen peli syntyi tekijöiden mukaan noin kuukaudessa, nyt tahti on valmis peli kahdessa viikossa.

Lokakuussa perustetun Odd Latent -videopeliyrityksen tekijät ovat pitkän linjan peliammattilaisia. Tatu Petersen-Jessen on Rovion entinen taiteellinen johtaja, Jorge Ramírez Carrasco taas on Rovion entinen johtava tekoälyinsinööri.

Molemmat irtisanoutuivat Roviolta lokakuussa tehdäkseen pelejä tekoälyllä.

Nyt Petersen-Jessen sanoo, että koko kapitalistinen järjestelmä tulee mahdollisesti romahtamaan tekoälyn takia.

Ja tällaisessa yhteiskunnassa pelien arvo hänen mukaansa kasvaa.

Tekoälyä käytettiin Rovion pelissä

Tekoälyn käyttö herättää pelipiireissä erittäin voimakkaita tunteita, jopa raivoa.

Monet yritykset ovat viime aikoina nousseet otsikoihin tekoälyn käytön takia. Esimerkiksi uusimman Postal-videopelin julkaisu peruttiin, kun fanit huomasivat, että pelin trailerissa on tekoälyllä tuotettua materiaalia.

Ranskalainen toimintaroolipeli Clair Obscur: Expedition 33 -peli voitti viime vuoden joulukuussa Indie Game Awards -palkintoseremoniassa vuoden peli -palkinnon. Muutama päivä myöhemmin palkinto vedettiin takaisin, koska selvisi, että pelissä oli käytetty sääntöjen vastaisesti generatiivista tekoälyä.

Tatu Petersen-Jessen sanoo, että etenkin isot pelistudiot pelkäävät tekoälystä puhumista, koska fanien vastareaktio voi olla niin voimakasta.

Tekoälyn käyttö on monissa pelistudioissa arkipäivää.

Mutta harva studio puhuu siitä, miten tekoälyä käytetään yleisölle näkyvissä pelin osissa, esimerkiksi pelitaiteessa.

Petersen-Jessen puhui tekoälystä avoimesti jo työskennellessään Roviolla.

Tekoälyä on hänen mukaansa käytetty esimerkiksi Rovion Angry Birds: Dream Blast -pelin taiteessa. Osa pelin taustoista ja toissijaisista hahmoista on luotu generatiivisella tekoälyllä.

Petersen-Jessen ei halua kommentoida asiaa enempää, koska ei enää työskentele Roviolla, mutta hän on pitänyt aiheesta lukuisia luentoja, jotka ovat katsottavissa netissä.

Yle tavoitteli Roviota kysyäkseen tekoälyn käytöstä pelikehityksessä, mutta Rovio ei antanut aiheesta haastattelua.

Pelin kokeilu ei sujunut ongelmitta

Odd Latentin ensimmäinen tekoälyllä tehty peli on nimeltään Solotile. Pelin jokainen koodirivi on Petersen-Jessenin mukaan tekoälyn tekemää.

Tässä kuussa valmistui kaksi uutta peliä: Alpha Pile ja Toon Tiles.

Pelaaminen ei sujunut ongelmitta, kun Yle kokeili Solotilea.

Peli ei aluksi käynnistynyt vuorokauteen. Petersen-Jessenin mukaan kyse oli bugista, joka korjattiin.

Kun peli viimein käynnistyi, se toimi moitteettomasti. Solotilessa pelaaja yhdistää numeroituja ruutuja toisiinsa, kunnes pinon alta löytyy kultainen ruutu, solotile.

Katso alta, miltä peli näyttää:

Mobiilipelejä pelanneille pelin mekaniikka on tuttu lukemattomista muista vastaavista. Tämä on Petersen-Jessenin mukaan tietoista.

– Jos katsoo alan merkittävimpiä pelejä, Royal Matchia, Match Villainsia, Toon Blastia tai Angry Birds: Dream Blastia, niin huomaa, että niissä on kaikissa identtinen rakenne.

Maailman menestyneimmät mobiilipelit tehdään nyt Petersen-Jessenin mukaan samalla formaatilla.

– Kaikissa peleissä on samanlainen vihreä nappula keskellä, tarinankerronta on samanlaista, tuloskisat ovat samanlaisia.

Toimivaksi todetun kaavan kopiointi on nyt yrityksille innovointia parempi kilpailuetu.

– Mitä enemmän jotain näkee, sitä todennäköisempää on ryhtyä sen kuluttajaksi.

Petersen-Jessenin mukaan tärkeintä mobiilipelin tekemisessä on hyvän nimen keksiminen. Ja tähän tekoäly on erinomainen apuri. Hän sanoo sparraavansa uusia pelinimiä tekoälyn kanssa esimerkiksi työmatkoilla.

Suurin osa mobiilipelien pelaajista ei Petersen-Jessenin mukaan välitä siitä, onko peli tehty tekoälyllä vai ei.

– Tärkeintä on laatu.

”Meidän ei tarvitse klikkailla”

Carrasco ja Petersen-Jessen ovat silminnähden innoissaan. He molemmat korostavat eri sanamuodoin, että tekoälyn käyttö on oma taiteenlajinsa, joka vaatii syväosaamista.

Odd Latent käyttää pelien tekemisessä esimerkiksi Googlen ja OpenAI:n luomia valtavia kielimalleja.

– Tekoäly tekee kaiken koodin, joten meidän ei tarvitse klikkailla. Kirjoitamme sanallisesti mitä haluamme, ja AI toteuttaa, sanoo ohjelmoija Jorge Carrasco.

Tavoite on, että tulevaisuudessa tekoäly tekee lähes kaiken työn.

– Voimme itse keskittyä ihmisille sopiviin tehtäviin: siihen miltä peli tuntuu, onko se tarpeeksi hauska.

Mutta miksi he haluavat tehdä tuhansia pelejä vuodessa?

Kyse on Petersen-Jessenin mukaan markkinatutkimuksesta. Tatu Petersen-Jessenin mukaan ajatus on, että pelit julkaistaan ilmaiseksi verkossa, ja parhaiten menestyneet julkaistaan lopulta isoimmissa sovelluskaupoissa.

– Kun yksi peli saa hyvän pidon, voimme palkata ihmisiä keskittymään siihen.

Tekoälystä puhuttaessa puhutaan usein ai-slopista, eli tekoälymoskasta. Miten laatukriteerit pysyvät, jos pelejä suolletaan satoja?

– No, työskentelemme nyt sen kysymyksen parissa. Haluamme pitää laatutason todella korkealla ja siirtää vuosien aikana hankkimamme kokemuksen siitä, mikä toimii ja ei toimi ai-agenteille.

Pelikehittäjä uskoo kapitalismin romahtavan

Petersen-Jessenin mukaan he pystyvät nyt Odd Latentissa tekemään kahdestaan pelejä viikoissa, joiden tekemiseen olisi aiemmin mennyt vuosia.

Viime vuonna mobiilipeliala tuotti noin 70 miljardia euroa maailmanlaajuisesti. Suosituimpien mobiilipelien lataaminen on usein ilmaista, mutta koukuttavien pelien sisällä tapahtuvat ostot ovat varsinaisia rahasampoja yrityksille.

Ala on siis äärikaupallinen. Tästä huolimatta Petersen-Jessen ei usko, että kapitalismi tulee säilymään vallitsevana talousjärjestelmänä. Syy on tekoäly.

– Lopulta kun saavutamme pisteen, että kaikki työnteko on automatisoitua, meillä ei voi olla järjestelmää, jossa ihmisen arvo perustuu tehdylle työlle.

Hän sanoo uskovansa, että tekoälyn käyttö tulee johtamaan suuriin yhteiskunnallisiin muutoksiin. Samalla hän visioi, että pelien merkitys kasvaa.

– Ihmiset tulevat tarvitsemaan yhteisöjä, joiden kautta rakentaa identiteettinsä työn ulkopuolella.

Tällaisia ovat Petersen-Jessenin mukaan pelit.

Tekoälystä keskusteltiin Kulttuuricocktailissa: