Tekoäly iskee työmarkkinoille kuin tsunami. Seuraavan viiden vuoden aikana se vie puolet kaikista aloittelevista asiantuntijatehtävistä.

Euroopasta ja Yhdysvalloista katoaa tekoälyn mahdollistaman automatisaation vuoksi 300 miljoonaa työpaikkaa. Koko maailman työpaikoista lähes puolet on alttiita tekoälylle. Lopulta tekoäly ja robotiikka kehittyvät siihen pisteeseen, ettei ihmisille jää enää mitään työtä.

Arviot tekoälyn vaikutuksista työelämään ovat pysäyttäviä, vaikkakin vielä kovin ylätasoisia. Osa ennusteista on perusteltavissa datalla, osa on ravistettu hihasta ja osa on omien tekoälyratkaisujen markkinointia.

Ne kaikki kuitenkin kertovat samasta ilmiöstä. Käynnissä on neljäs teollinen vallankumous.

– Se on ihan selvä asia, sanoo työelämän tutkija Hertta Vuorenmaa.

Vuorenmaa johtaa Aalto-yliopiston ja ruotsinkielisen kauppakorkeakoulu Hankenin yhteistä työelämän tulevaisuutta tutkivaa tutkimushanketta. Hän myös opettaa yliopistolehtorina muun muassa työelämätaitoja Hankenissa.

Vuorenmaa sanoo, että tutkijoiden keskuudessa vallitsee yhteisymmärrys siitä, että tekoäly muuttaa työtä ja työn tekemisen tapoja.

Tässä kehityksessä ei sinänsä ole mitään uutta.

Vuorenmaa muistuttaa, että teknologia on aina muuttanut työtä. Kehruu-Jenny lopetti kotiteollisen langan valmistuksen, liukuhihna muutti ammattitaitoisen käsityön mekaaniseksi rutiiniksi ja taulukkolaskentaohjelmat tekivät kirjanpitäjistä ennennäkemättömän tehokkaita.

– Kuinka moni meistä osasi vähän aikaan sitten kuvitella, että joku ansaitsee rahaa kuvaamalla Instagramiin, kun tekee ruokaa, Vuorenmaa kuvailee muutosta.

Tekoälyn kohdalla uutta on kuitenkin nopeus, jolla muutos etenee. Sen vaikutukset ovat myös laajemmat kuin aikaisemmissa vallankumouksissa, joissa muutos on keskittynyt enemmän suorittavaan työhön ja tuotantoon.

– Nyt muuttuu kaikki työ, Vuorenmaa toteaa.

Radiologeista piti tulla työttömiä, mutta toisin kävi

Tähän mennessä tekoälyn vaikutukset työmarkkinoilla ovat olleet melko vähäisiä. Pääsääntöisesti voidaan puhua erilaisista kokeiluista.

Muutoksia alkaa kuitenkin ilmestyä.

Maailman talousfoorumi WEF arvioi viime vuonna julkaistussa raportissaan, että reilu viidennes nykyisistä työpaikoista käy läpi rakenteellisen muutoksen vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa noin 170 miljoonan uuden työpaikan syntymistä ja 92 miljoonan katoamista.

– Teknologia poistaa tiettyjä tehtäviä ja tilalle tulee uusia. Ihminen adaptoituu, hankkii uusia taitoja ja organisoi työn uudella tavalla, Vuorenmaa kuvailee.

Katoavien töiden listalle on jo nostettu muun muassa kirjanpito, kääntäminen, asiakaspalvelu ja tietenkin peruskoodaaminen.

Vielä on liian aikaista sanoa, mitkä työt katoavat ja mitkä vain muuttavat muotoaan.

Kymmenen vuotta sitten tekoälyn kummisedäksi nimetty Geoffrey Hinton ennusti, että tekoäly tekee radiologeista työttömiä.

– Meidän pitäisi lopettaa radiologien kouluttaminen nyt, Hinton esitti.

Tekoälyn myötä radiologien kysyntä on kuitenkin vain kasvanut, koska kuvantamista on voitu tehdä enemmän. Samalla radiologien työnkuva on laajentunut. Tällä hetkellä osaavista radiologeista on pulaa, myös Suomessa.

Selvää kuitenkin on, että töitä katoaa ja uusia syntyy. Selvää on myös se, että ne eivät ole samoja töitä.

Tekoäly antaa mahdollisuuden peitellä potkujen todellisia syitä

Tällä hetkellä yrityksissä, yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa pohditaan, mitä kaikkea tekoälyllä voidaan tehdä.

Yhdysvaltalaisen huippuyliopisto MIT:n tutkimuksen mukaan tekoäly voisi jo nyt korvata yli 11 prosenttia tehtävistä Yhdysvaltain työmarkkinoilla. Tämä ei tarkoita sitä, että korvaaminen olisi taloudellisesti kannattavaa.

Korvaaminen on joka tapauksessa jo alkanut. Etenkin ohjelmistoalalta kuullaan viikoittain uutisia irtisanomisista, joiden taustalla kerrotaan olevan tekoäly.

Viime viikolla ohjelmistoyhtiö Vincit ilmoitti aloittavansa muutosneuvottelut. Taustalla on yhtiön mukaan nopeasti etenevä tekoälymurros.

Toissa viikolla Twitterin perustaja Jack Dorseyn maksupalveluyhtiö Block ilmoitti irtisanovansa 4 000 työntekijää tekoälyn vuoksi. X:ssä julkaisemassaan kirjoituksessa Dorsey kertoi, että yhtiöllä menee hyvin, mutta tekoälyn ansiosta se ei enää tarvitse niin paljon työntekijöitä.

– Jokin on muuttunut. Näemme jo nyt, että kehittämämme ja käyttämämme älykkäät työkalut yhdessä pienempien ja matalampien tiimien kanssa mahdollistavat uudenlaisen tavan tehdä töitä, Dorsey kirjoittaa.

Asia voi olla näin. Taustalla voi olla myös jotain muutakin kuin tekoäly.

Pankkijätti Deutsche Bankin analyytikot ovat varoittaneet, että tekoälypesu nousee yhdeksi tämän vuoden merkittäväksi piirteeksi. Tekoälyä saatetaan siis käyttää syynä irtisanomisille, jotka todellisuudessa johtuvat jostain muusta.

– Tehdään huonoja johdon ratkaisuja ja sitten syytetään teknologiaa, että se on se juurisyy, miksi se työ on kadonnut, Vuorenmaa kuvailee.

Tutkimuslaitos Gartner varoitti alkuvuonna henkilöstöjohtajille julkaistussa raportissa yrityksiä tekemästä irtisanomisia tekoälyodotusten perusteella ennen kuin todelliset tuottavuushyödyt on saavutettu.

Analyyttinen ajattelu ja vuorovaikuttaminen ovat tulevaisuuden taitoja

Tällä hetkellä moni nuori miettii jatkuvan tekoälypyörityksen keskellä, mitä elämällään pitäisi tehdä. Korkeakoulujen yhteishaku käynnistyy tällä viikolla.

Mitä nyt kannattaisi opiskella, jotta töitä olisi vielä tekoälyn mullistamassa maailmassa?

– En lähtisi optimoimaan enkä arvailemaan, että mitkä työt katoavat ja mitkä eivät. Vuorenmaa neuvoo.

Sen sijaan hän kehottaa nuoria keskittymään omiin kiinnostuksen kohteisiin ja taitoihin. Perusteet pitää osata jatkossakin. Samalla pitää hyväksyä se, että kiinnostuksen kohteena oleva ala tulee todennäköisesti muuttumaan.

Tähän muutokseen voi varautua keskittymällä taitoihin, joita ei voi automatisoida.

– Nyt pitäisi opetella analyyttista ja kriittistä ajattelua, reflektointia, jatkuvaa oppimista, digitaalista lukutaitoa, yhteistyötä yli erilaisten eroavaisuuksien, vuorovaikutusta ja palautekykyä, hän listaa.

Vuorenmaa painottaa, että hyödyt teknologian käyttöönotosta syntyvät vain, kun ihmisillä on oikeanlaista osaamista. Organisaatiossa pitää pohtia, mitä tehtäviä kannattaa antaa teknologioille ja mitä kannattaa tehdä ihmisvoimin.

– Ja sitten muutetaan sitä, miten me tehdään töitä ja mietitään töitä.

Teknologia ei itsessään tee mitään, me ihmiset päätämme suunnan

Vuorenmaa painottaa useaan otteeseen, että ihmiset ovat muutoksessa kuskin paikalla. Hän vastustaa nykykeskustelussa esillä olevaa teknologista determinismiä eli näkemystä siitä, että teknologiat ohjaavat yhteiskunnan kehitystä.

– Eihän se teknologia tee mitään, vaan me valjastamme ihmisinä sen käyttöön, hän sanoo.

Tulevaisuus on siis juuri niin hyvä tai huono kuin me siitä teemme.

Jotta tulevaisuus olisi mahdollisimman hyvä, nyt olisi Vuorenmaan mielestä syytä pohtia laajemmin työelämän rakenteita. Ovatko työpäivien pituudet tai työviikon rakenne toimiva uusien työtehtävien hoitamisen kannalta? Minkälaista on tehokas työskentely esimerkiksi tekoälyagenttien kanssa?

Jos pohdintaa ei tehdä, uusi teknologia valjastetaan helposti lyhyen tähtäimen tavoitteiden saavuttamiseen. Se tarkoittaa nykykehityksen kiihdyttämistä eli vallan keskittymistä yhä enemmän isoille teknologiayhtiöille.

Vuorenmaa peräänkuuluttaa enemmän yhteiskunnallista keskustelua työn tulevaisuudesta. Pohdintoja tekoälyn vaikutuksista ei pidä jättää yksilön vastuulle.

Työelämän tutkija muistuttaa, että muutokset työssä herättävät paljon tunteita ja pelkoja ihmisissä. Sen takia keskustelussa on syytä pitää villeimmät visiot kurissa.

– Työ ei ole koskaan kadonnut, Vuorenmaa muistuttaa.

– Mutta se on muotoutunut uudelleen monta kertaa.

Kulttuuricocktailissa keskusteltiin helmikuussa tekoälyn yhteiskunnallisista vaikutuksista:

Jutun kommentointi on suljettu moderoinnin ruuhkautumisen takia.