Kansaneläkelaitos on hyvinvointivaltion rahanjaon moottori.

Viime vuonna Kela ratkaisi 18,7 miljoonaa etuushakemusta ja jakoi keskimäärin 3000 euroa etuuksia suomalaista kohden.

Miljoonien hakemusten käsittely on edelleen pitkälti käsityötä: ratkaisuista on automatisoitu vain 20–40 prosenttia.

Tähän on tulossa muutos. Kela on hankkimassa Yhdysvalloista 589 miljoonalla eurolla uuden Salesforcen tietojärjestelmän, jonka avulla sen on tarkoitus automatisoida 80 prosenttia hakemusten käsittelystä.

Jatkossa tekoäly ja perinteisempi automaatio hoitavat yhä suuremman osan etuuskäsittelijöiden työstä. Säästöä syntyy käsittelijöiden vähentämisestä.

– Kyllä me rohkeasti lähdemme kustannussäästöjä tällä tavoittelemaan, sanoo Eepos-hankkeesta vastaava Kelan johtaja Nina Nissilä.

Kelan johtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma on arvioinut, että Kela voisi Eepoksen avulla vähentää noin tuhat työntekijää eli hieman yli 10 prosenttia sen nykyisestä vahvuudesta. Kelassa on noin 8 000 työntekijää, joista 6 000 on etuuskäsittelijöitä.

Nyt sairauslomalla oleva Kelan pääjohtaja Lasse Lehtonen puolestaan arvioi marraskuussa Puheenaihe-podcastin haastattelussa, että arviot automatisaation vaikutuksista on laskettu alakanttiin. Hänen mukaansa oikea luku voi olla jopa 30 prosentin vähennys työntekijämäärään, joka tarkoittaisi nykyisestä joukosta noin 2 400 ihmistä.

Eläkkeelle jäävien tilalle ei uusia

Tietojärjestelmähankkeen taustapapereiden mukaan työvoiman tarve vähenee jyrkästi, mutta vähentämistä voidaan jossain määrin hoitaa työntekijöiden luonnollisen poistuman kautta. Eläkkeelle jäävien tai työpaikkaa vaihtavien kelalaisten tilalle ei enää palkattaisi uusia työntekijöitä.

Eepos-hankkeessa rakennettavan järjestelmän takaisinmaksuajaksi on laskettu 12 vuotta. Takaisinmaksuajalla tarkoitetaan käytännössä sitä, että kun kelalaisten määrä vähenee, henkilöstökulut pienenevät tietojärjestelmän hankintahinnan verran.

– Useita satoja henkilöitä eläköityy tulevien vuosien aikana, Nissilä sanoo.

Tietojärjestelmän uudistamiseen liittyviä tehostamistavoitteita on nostettu pitkin matkaa.

Vielä vuonna 2022 kun hanketta aloitettiin, Kelan hallitus totesi, että Eepoksella ei tavoitella säästöjä. Tarkoitus oli vain korvata Kelan käsiin vanhenevat tietojärjestelmät uudella.

Jo vuotta myöhemmin hallitus oli päätynyt siihen, että Eepoksella voidaan saavuttaa 15 prosentin kustannussäästöt. Tekoälyn hyödyntäminen oli nostettu yhdeksi ohjelman päätavoitteeksi.

– Verrattuna siihen, kun tätä lähdettiin aikoinaan miettimään, esimerkiksi laajat kielimallit ja tekoälyn käyttö ovat kehittyneet ihan eri tavalla, Nissilä kuvaa.

Ensin kuntoutusraha, myöhemmin asumistuki

Kela pyrkii pelaamaan varman päälle ottamalla uuden järjestelmän käyttöön vaiheittain. Ensimmäiset etuudet on tarkoitus siirtää koneen käsiteltäväksi ensi vuonna.

Koekaniineina toimivat kuntoutusraha, perhe-eläke ja sotilasavustus. Näitä maksettiin viime vuonna yhteensä noin 245 miljoonaa euroa, vajaa 1,5 prosenttia kaikista Kelan maksamista etuuksista.

Vasta myöhemmin uuteen järjestelmään aletaan siirtää työttömyysturvan, asumistuen tai toimeentulotuen kaltaisia miljardiluokan etuuksia. Nykyisen aikataulun mukaan järjestelmän pitäisi olla valmis vuonna 2032.

Sosiaaliturva siirtyy Amazonin pilveen

Osana uudistusta Kelan asiakkaiden eli käytännössä jokaisen suomalaisen tiedot siirretään jo ensi vuonna Kelan omista konesaleista Amazon Web Servicen pilvipalvelimille, jotka sijaitsevat Kelan mukaan läntisessä Euroopassa.

Yhdysvaltain lainsäädännön mukaan viranomaiset voivat oikeuden määräyksellä saada pääsyn amerikkalaisyhtiön palvelimilla oleviin tietoihin riippumatta siitä, missä maassa ne fyysisesti sijaitsevat.

Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Minna van Gerven pitää näkymää huolestuttavana.

– Tämä ei ole mikään hallinnon tehostamiskysymys, vaan tämä on paljon isompi kysymys. Tässä on kyse kansallisesta turvallisuudesta ja huoltovarmuudesta, van Gerven sanoo.

Hänen mukaansa nyt olisi viisasta välttää riippuvuuksia amerikkalaisista toimijoista.

– Kyllä minua vähän huolestuttaa, van Gerven sanoo.

Kelan Nina Nissilä on seurannut keskustelua riippuvuudesta amerikkalaisesta teknologiasta, mutta ei kadu Kelassa tehtyjä päätöksiä rakentaa suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä amerikkalaisten tietojärjestelmien ja pilvipalveluiden varaan.

Nissilän mukaan Kela on noudattanut Suomen lakia ja valtionhallinnon pilvipalvelulinjauksia.

– Kyllä me näiden päätösten takana seisomme. Meidän ei kannata lähteä hötkyilemään, Nissilä sanoo.

Tähän saakka Kela on hoitanut tietohallintoaan pitkälti omin voimin. Sillä on omaa palvelinkapasiteettia ja omaa sovelluskehitystä, vaikka joitain asioita on aiemminkin ostettu myös ulkoa.

Nissilän mukaan ulkoa ostettu valmis ratkaisu on myös tietoturvan kannalta parempi kuin oma järjestelmä.

– Tämä päätös on ollut oikea, että lähdemme hakemaan valmiimpaa ratkaisua meidän käyttöömme kuin se, että tehdään kaikki alusta itse, joka on hidas ja kallis tie, Nissilä sanoo.

Lasse Lehtonen pani vauhtia tekoälykehitykseen

Kela valitsi järjestelmän toimittajaksi keväällä 2025 kansainvälisen konsulttiyhtiö PwC:n, jonka tarjoama ratkaisu perustuu amerikkalaisen Salesforce-yhtiön teknologiaan.

Pian tämän jälkeen Kela nosti tavoitteeksi ”mahdollisimman korkean automaatioasteen”.

”Asiakkaan tarve asioida Kelan kanssa poistetaan tai minimoidaan”, lukee Kelan tulevaisuusvisiossa toukokuulta 2025.

Visiota päivitettiin vielä samana kesänä sen jälkeen, kun Lasse Lehtonen oli aloittanut Kelan pääjohtajana. Lehtosen aloituksen jälkeen Kelan kunnianhimo näyttää edelleen kasvaneen.

”Kela hyödyntää tekoälyä ja automaatiota maksimaalisesti”, uusimmassa tulevaisuuskuvassa lukee. Tuottavuuden kasvattamisen tavoite on nostettu 20–30 prosenttiin.

Mitä automaation maksimointi sitten käytännössä tarkoittaa?

– Me pyrimme ottamaan siitä teknologiasta kaiken mahdollisen hyödyn irti, ymmärtäen kuitenkin sen, että me toimimme hyvin korkeariskisessä ja vaativassa ympäristössä, Nina Nissilä sanoo.

Nissilän mukaan ideana on automatisoida kaikki päätökset, jotka eivät vaadi ihmisen harkintaa. Esimerkiksi opintotuelle on selkeät ehdot, joiden täyttyessä opintotukipäätös on aina myönteinen. Lapsilisä on toinen yhtä yksinkertainen etuus.

Tekoäly valmistelee, ihminen päättää

Hankalampaa on automatisoida harkinnanvaraisia etuuksia. Tärkein näistä on toimeentulotuki, jota Kela maksoi viime vuonna hieman yli miljardi euroa. Lainsäädäntö estää harkinnanvaraisten tukien päätöksenteon täyden automatisoimisen.

Se ei kuitenkaan kiellä automatisoinnin hyödyntämistä kokonaan näissä tapauksissa.

– Kone voisi esimerkiksi tekoälyä hyödyntäen tuoda materiaalin valmiiksi ja rakentaa pohjaa ratkaisulle, jonka sitten ihminen voi validoida ja tehdä sen lopullisen päätöksen, kuvailee Nina Nissilä.

Ratkaiseeko tekoäly jatkossa, saako ihminen toimeentulotukea?

– Ei ratkaise. Kyllä sen päätöksen tekee ihminen, Nissilä sanoo.

Päätösvalta voi siirtyä järjestelmän suunnittelijalle

Miten Kelan etuuskäsittelijöiden korvaaminen koneella sitten vaikuttaa ratkaisuihin?

Professori Minna van Gerven on tutkinut Kelan tähänastista automatisointia. Hänen mukaansa koneen logiikka on erilainen kuin ihmisen logiikka. Kone kiinnittää huomiota vain niihin asioihin, joihin se on ohjelmoitu kiinnittämään huomiota.

– Me (ihmiset) pystymme ehkä holistisemmin ymmärtämään kokonaiskuvaa ihmisen tilanteesta, van Gerven sanoo.

Hän pelkää, että automatisointi voi viedä sijaa harkinnalta.

– Varsinkin haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten kohdalla se tilanne on hyvin kompleksinen, van Gerven sanoo.

Tutkimus kertoo, että kun automatisointia lisätään, harkinnan paikka voi siirtyä virkailijalta järjestelmän suunnittelijalle.

Eli vaikka Kelan virkailija tekisi nimellisesti jatkossakin ratkaisut itse, ratkaisun muotoon voi vaikuttaa Salesforcen algoritmi, joka on tehnyt virkailijalle ratkaisun pohjatyön.

Kaupallinen ohjelmisto sosiaaliturvan käyttöön

Van Gerven nostaa varoittavaksi esimerkiksi tietojärjestelmähankkeista Iso-Britannian, jossa käynnistettiin vuonna 2013 iso sosiaaliturvan uudistushanke Universal Credit. Sen oli määrä nojata vahvaan digitalisaatioon.

Tämän hetken arvio on, että valmista voisi tulla aikaisintaan vuonna 2028. Tietojärjestelmän kustannukset ovat moninkertaistuneet alkuperäisistä arvioista.

– Meillä on paljon esimerkkejä siitä, että varsinkaan nämä säästötavoitteet eivät välttämättä realisoidu, van Gerven sanoo.

Professori kantaa huolta myös siitä, mitä tapahtuu, kun suomalaisen sosiaaliturvan pyörittäminen siirretään alun perin liike-elämän käyttöön rakennetulle ohjelmistolle. Sosiaaliturva on hyvin monimutkainen kudelma.

– On iso kysymys, miten tämä ulkoistaminen muuttaa voimasuhteita Kelan ja ulkoisten toimijoiden välillä, van Gerven sanoo, viitaten järjestelmätoimittajiin.

Kelan Nina Nissilän mukaan PwC:llä ja Salesforcella on näyttöjä siitä, että ohjelmisto on saatu valjastettua sosiaaliturvan käyttöön Yhdysvalloissa, Uudessa-Seelannissa, Espanjassa ja Norjassa. Suomessa vakuutusyhtiö Fennia käyttää Salesforcen vastaavankaltaista ohjelmistoa.

– Jos se kerran taipuu muuallakin maailmassa keskenään hyvin erilaisten sosiaaliturvien toimeenpanoon, niin suomalainen sosiaaliturva saadaan sinne myös laitettua siihen asentoon, että se palvelee meitä ja meidän asiakkaitamme, Nissilä sanoo.