Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n eduskuntavaalitavoitteena seuraavissa vaaleissa on, että tuleva hallitus järjestää kokeilun nelipäiväisestä työviikosta.
SAK julkaisee tavoitelistansa kokonaisuudessaan lähiaikoina.
– Toiveemme on, että käynnistetään kokeilu, katsotaan mihin se johtaa ja sen jälkeen tehdään pysyvämpiä ratkaisuja työajan suhteen, sanoo SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila.
Ideana nelipäiväisessä työviikossa on, että työaika lyhenee, mutta palkka pysyy entisellään.
Viime eduskuntavaalien alla työ- ja elinkeinoministeriö teki muistion siitä, millaisia asioita mahdollisessa nelipäiväisen työviikon kokeilussa pitäisi ottaa huomioon. Kokeilua ei siis tarvitsisi aloittaa tyhjästä, Antila sanoo.
Työajan lyhentämiseen liittyvät kokeilut ovat olleet SAK:n agendalla pitkään.
Saksan hallituksella toinen ääni
Esimerkiksi Saksassa tuuli hallituksesta puhaltaa vastakkaiseen suuntaan. Liittokansleri Friedrich Merzin konservatiivipuolue haluaa rajoittaa osa-aikatyöskentelyä ja saada saksalaiset painamaan pidempää työpäivää.
Merzin mielestä yksi syy Saksan aneemiseen talouskasvuun on se, että saksalaiset ovat aivan liikaa vapailla ja liian vähän töissä.
SAK:n Antilan mukaan työtuntien lisääminen on Saksan vaivoihin väärä lääke.
– Työtunneilla ja elintasolla ei ole mitään suoranaista yhteyttä. Lyhyemmällä työviikolla voidaan saada yhtä hyvä tai parempi lopputulos kuin lähtötilanteella saati pidemmällä työviikolla, Antila sanoo.
Työtunteja vanhenevasta väestöstä
Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomisti Penna Urrila torppaa alkuunsa ajatuksen siitä, että suomalaisten työviikosta höylättäisiin yksi päivä pois. Urrilan mukaan sellainen ei perustu tämän ajan todellisuuteen.
– Euroopassakin tuuli on tältä osin kääntynyt, kun on katsottu, miltä osin Eurooppa jää jälkeen muista merkittävistä talousalueista ja kilpailijoistaan.
Suomen nykyisen talousjumin taustalla ovat muut syyt kuin se, että työtä tehtäisiin liian vähän. Suhdanteen kääntyessä nousuun tilanne voi kuitenkin muuttua, jos työikäisen väestön osuus kutistuu, Urrila arvioi.
Silloin edessä voi olla kysymys, miten saada vanhenevasta väestöstä työvoimaa pitämään yllä hyvinvointiyhteiskunnan palveluita.
– Tehdyn työn määrä on siinä erittäin iso tekijä. Meidän täytyy miettiä, löytyykö uusia tekijöitä, vai voisivatko kenties tällä hetkellä töitä tekevät tehdä vähän enemmän töitä.