Suomeen muutetaan kiihtyvään tahtiin. Se tarkoittaa, että ulkomaalaistaustaisten määrä ja osuus Suomessa asuvista kasvaa.

Tämä juttu näyttää kokonaiskuvan siitä, mistä Suomeen on tultu, kuinka paljon ja missä tulijat asuvat. Voit tarkastella jutussa olevalla koneella oman postinumeroalueesi tilannetta.

Juttu on tehty, jotta saamme tilastotietoihin perustuvan kokonaiskuvan Suomessa asuvista ulkomaalaistaustaisista ihmisistä. Heidän määränsä ja osuutensa kasvu näkyy yhteiskunnassa monin tavoin, esimerkiksi työelämässä ja kouluissa.

Ulkomaalaistaustaisella tarkoitetaan ihmistä, jonka molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi ovat syntyneet ulkomailla.

Suomen 5,6 miljoonasta asukkaasta 11,1 prosenttia eli noin joka kymmenes on nyt ulkomaalaistaustainen.

Tilastot paljastavat, että Suomeen on muutettu viime vuosina etenkin Aasiasta. Selvästi suurin ryhmä ovat edelleen lähialueilta eli Virosta, Venäjältä ja entisen Neuvostoliiton alueelta muuttaneet.

Vuonna 2014 Suomessa asui 323 000 ulkomaalaistaustaista henkilöä, tuoreimmissa saatavilla olevissa tiedoissa vuonna 2024 noin 624 000. Määrä siis noin kaksinkertaistui kymmenessä vuodessa.

Tutki ensin haluamiasi alueita

Tilasimme Tilastokeskukselta aineiston, joka näyttää postinumeroalueittain, paljonko kullakin alueella on ulkomaalaistaustaisia ja mikä on heidän taustamaansa.

Voit valita luvut koneessa kahdella tavalla: osuutena alueen väestöstä tai henkilömääränä. Voit myös vertailla tilannetta naapurialueisiin ja näet, miten asiat ovat muuttuneet vuodesta 2014.

Tutustu ensin haluamiisi alueisiin. Menemme sen jälkeen syvemmälle aiheeseen.

Monilla alueilla ulkomaalaistaustaisten määrä on lisääntynyt selvästi. Mutta on paljon myös alueita, joissa muutos on ollut vähäinen tai lähes olematon.

Aivan kaikilta alueilta ei voida näyttää tarkkoja tietoja. Jos postinumeroalueella asuu jostain kansallisuudesta vain 1–9 ihmistä, tietoja ei kerrota tietosuojasyistä.

Näin on esimerkiksi Keski-Suomessa 1 037 asukkaan Kyyjärvellä, jossa asui vuoden 2024 lopussa 29 ulkomaalaistaustaista henkilöä.

Naapurialueetkin voivat olla hyvin erilaisia, jopa toistensa peilikuvia. Esimerkiksi Lahden Liipolassa ulkomaalaistaustaisten osuus on 30,4 prosenttia, vieressä Launeen–Nikkilän alueella 6,4 prosenttia.

Lisäksi on keskittymiä, jotka voivat yllättää.

Närpiön keskuksessa asuu 730 vietnamilaistaustaista, joista moni on töissä alueen vihannesviljelmillä. Espoon Otaniemessä taas asuu noin 650 kiinalaistaustaista, pääasiassa opiskelijoita.

Tällainen on maahanmuuton viime vuosien selvä käänne

Palataan nyt yksittäisiltä alueilta isoon kuvaan, siihen miten väestöryhmät ovat jakautuneet ympäri Suomea.

Voit seuraavaksi tutkia väkiluvultaan 12 yleisintä lähtömaata ja katsoa, missä päin niistä tulleet ihmiset asuvat. Voit vaihtaa taustamaata grafiikan alaosasta.

Suomeen suuntautuvassa maahanmuutossa on 2020-luvulla tapahtunut iso muutos.

Ukrainan sota toi yhden käänteen: Suomeen tulleet ukrainalaiset ovat nousseet muuttotilastojen kärkeen sekä Ukrainan että entisen Neuvostoliiton luvuissa. Mutta varsinainen iso muutos on se, että Suomeen muutetaan nyt ennen kaikkea Aasiasta, kuten Intiasta ja Filippiineiltä:

Lavennetaan lopuksi näkymää, ja palataan alueille ja suoraan ihmisiin.

Suomessa asuvat ulkomaalaistaustaiset voi tiivistää neljään merkittävään ryhmään. Etsimme jokaisesta ryhmästä yhden haastateltavan, jonka tausta ja asuinpaikka kuvaavat Suomeen suuntautuvaa maahanmuuttoa.

Pyysimme kommentteja ryhmien merkityksestä Helsingin kaupungin erikoistutkijalta Pasi Saukkoselta, joka on perehtynyt maahanmuuttoon. Hän toimii myös Helsingin yliopiston dosenttina.

1. Virosta, Venäjältä ja ex-Neuvostoliitosta muuttaneet

Määrällisesti eniten on lähialueilta muuttaneita eli niitä, joiden tausta on Virossa, Venäjällä ja ex-Neuvostoliitossa. Vuoden 2024 lopussa heitä oli yhteensä noin 180 000, ja he asuvat ympäri Suomea.

Venäjältä Suomeen muuttanut kokki Marina Kamsula kertoo alla olevalla videolla juurtumisestaan Kotkan seudulle.

Venäjältä muutto oli tasaista siihen asti, kun maa hyökkäsi Ukrainaan. Virosta taas muutettiin Suomeen erityisen runsaasti sekä 1990-luvulla että vuoden 2004 EU-jäsenyyden jälkeen.

– Virolaiset ja venäläiset ovat yhä kaksi suurinta taustamaata. Mutta virolaisten osuus on kääntynyt laskuun, erikoistutkija Pasi Saukkonen sanoo.

2. Kiinasta ja Intiasta tulleiden määrä on kaksi- ja puolikertaistunut

Toinen ryhmä ovat Kiinasta ja Intiasta muuttaneet. He ovat tulleet lähinnä opiskelemaan ja teknologia-alan töihin, tai sitten perheenjäseninä.

Kiina- ja Intia-taustaisia oli Suomessa vuonna 2024 yhteensä noin 40 000. Vuodesta 2014 heidän määränsä on kaksi ja puolikertaistunut.

Yksi heistä on Espoossa asuva 19-vuotias intialaisopiskelija Ayaan Jamil, joka valitsi Australian sijaan Suomen. Miksi, siitä hän kertoo videolla näin:

Otaniemessä, jossa Jamil asuu, yli puolet asukkaista on ulkomaalaistaustaisia. Sama ilmiö toistuu hiukan pienempänä useilla muillakin korkeakoulutettujen asuinalueilla, kuten Tampereen Hervannassa tai Turun Ylioppilaskylässä.

– Meille on viime vuosina tullut poikkeuksellisen paljon kansainvälisiä opiskelijoita, usein perheineen. Heistä hyvin suuri osa on Etelä-Aasian maista. Kiinasta on tultu jo pitempään töihin ja opiskelemaan, Saukkonen tiivistää.

– Mutta on vielä liian aikaista sanoa, missä määrin tämä opiskeluperusteinen muutto todella muuttaa Suomen väestörakenteita pidemmällä aikavälillä, Saukkonen jatkaa.

3. Filippiiniläiset hoitajat näkyvät jo kymmenissä kunnissa

Kolmannen ryhmän muodostavat muualta Etelä- ja Kaakkois-Aasiasta työn perässä Suomeen muuttaneet.

Niitä, joiden tausta on Filippiineillä, Thaimaassa, Vietnamissa, Pakistanissa, Nepalissa, Bangladeshissa ja Sri Lankalla, on Suomessa yhteensä jo noin 90 000. Heitä asuu Suomessa suunnilleen kolme kertaa enemmän kuin vuonna 2014.

Filippiiniläisten määrä on lähes kuusinkertaistunut. Heitä on haluttu erityisesti hoitotöihin kymmeniin kuntiin, kuten itärajalle Kainuun Kuhmoon – yksi sinne muuttaneista on lähihoitajaksi hoitokodissa opiskeleva Eugelynn Marie Glynn, joka haluaa jäädä Suomeen:

Saukkosen mukaan ei ole ollenkaan selvää, miten moni työvoimapulaa paikkaamaan tulleista lopulta jää Suomeen asumaan. Tämä on opittu muiden maiden kokemuksista.

– Työn perusteella muuttaneet voivat muuttaa hyvin äkkiä muualle, jos olosuhteet muuttuvat tai aiempi kotimaa alkaakin työmielessä kiinnostaa enemmän, Saukkonen sanoo.

4. Lähi-idästä ja Afrikasta tulleet ovat muuttaneet keskuksiin

Neljäs ryhmä on Lähi-idästä ja Somaliasta kotoisin olevat ihmiset.

Kun taustamaista lasketaan mukaan muuttomääriltään merkittävät eli Irak, Iran, Syyria, Turkki ja Somalia, saadaan yhteensä noin 98 000 ihmistä. Tämän ryhmän väkiluku on suunnilleen kaksinkertaistunut vuoden 2014 noin 46 000:sta, eli kasvu on ollut aasialaistaustaisia hitaampaa.

Mukana on yksi nopeasti kasvanut ryhmä eli syyrialaistaustaiset, joka on lähes kahdeksankertaistunut vuoden 2014 jälkeen noin 12 000 henkeen. Syyrialaisia tuli Suomeen pääasiassa ennen 2020-lukua maan sisällissodan seurauksena.

Turun Varissuolla asuva Irakin kurdi Saman Palani tuli Suomeen vuonna 2015 ja päätyi parturiksi. Hän kertoo videolla millaista työ ja arki Suomessa on.

Tunnusomaista on, että esimerkiksi Irakista ja Somaliasta tulleet ovat keskittyneet pääosin pääkaupunkiseudulle ja Turkuun alueille, joissa ulkomaalaistaustaisten osuus asukasluvusta on suuri.

Varissuolla, jossa Palani työskentelee, ulkomaalaistaustaisia on 46 prosenttia asukkaista. Vastaavia alueita ovat myös Helsingissä Kontulan–Vesalan–Kivikon alue, jolla osuus on 48 prosenttia ja Vantaan Hakunila, jossa osuus on 47 prosenttia.

Tällaiset alueet nousevat usein puheisiin maahanmuutosta käytävässä julkisessa keskustelussa. Mutta ne edustavat vain yhtä osaa maahanmuutosta.

– On vaikea sanoa ketään enää tyypilliseksi maahanmuuttajaksi, koska koko kuvio on huomattavasti moninaisempi kuin se on koskaan aiemmin ollut, Saukkonen sanoo.

Noin puolet ulkomaalaistaustaisesta väestöstä asuu pääkaupunkiseudun kolmen suuren kaupungin alueella.

– En tiedä oikein yhtään toista maata, jossa maahanmuutto olisi yhtä keskittynyttä kuin Suomessa. Tämän vuoksi puhe koko väestön moninaistumisesta on hieman harhaanjohtavaa, Saukkonen jatkaa.

Ulkomaalaistaustaisten määrä kasvaa. Paikoin nopeasti ja toisaalla ei juuri lainkaan.

Korjaus 13.3. klo 13.15: Eniten kasvaneita ulkomaalaistaustaisten ryhmiä esittelevän grafiikan toisen aikavälin otsikko korjattu 2015–2019 sijaan 2014–2019:ksi.