Lukioon tulee yhä enemmän nuoria, jotka tarvitsevat nykyistä enemmän tukea opinnoissa pärjäämiseen.

Erityistä tukea ei lukiossa pystytä tarjoamaan samalla tavalla kuin peruskoulussa.

Kuntaliiton erityisasiantuntija Kyösti Värrin mukaan nuorten pahoinvointi ja samat haasteet, joita nuorilla on perusopetuksen puolella, näkyvät suoraan myös lukiossa.

– Erityisopetuksella ei pystytä lukiossa tekemään mahdottomia.

Ilmiö näkyy toisella asteella laajemminkin. Yle uutisoi perjantaina, että myös ammattikouluissa opintonsa aloittaa alati kasvava joukko erityisen tuen tarpeessa olevia nuoria.

Suomen rehtorit ry:n ja Kuntaliiton mukaan muutos on tapahtunut muutaman viime vuoden aikana. Taustalla vaikuttavat muun muassa koronapandemia ja oppivelvollisuuden laajentuminen.

Useat Pirkanmaan alueen rehtorit kertovat Yle Uutisille, että haasteita ilmenee erityisesti silloin, kun peruskoulun erityisopetukseen tottunut nuori aloittaa lukion.

Tämä on huomattu myös tamperelaisessa Kalevan lukiossa.

– Kyllähän se saattaa olla monelle järkytys. Alkuun saattaa olla aika hankalaa, kun erityisopettajalle ei enää samalla tavalla pääsekään, rehtori Terhi Lintunen sanoo.

Luokkahuoneessa opiskelu ahdistaa

Kalevan lukiossa on havaittu, että muutaman viime vuoden aikana lukioon on tullut yhä enemmän sosiaalisesta ahdistuksesta kärsiviä opiskelijoita.

– Luokassa ei uskalleta olla. Isossa ryhmässä oleminen ahdistaa todella voimakkaasti ja sieltä halutaan pois, Lintunen sanoo.

Videolla Kalevan lukion rehtori Terhi Lintunen ja erityisopettaja Maria Järvenpää kertovat, millaisia haasteita nuorilla on.

Lukiossa yhden erityisopettajan vastuulla saattaa olla satoja opiskelijoita. Esimerkiksi Kalevan lukiossa on noin 700 opiskelijaa ja yksi erityisopettaja.

– Osa opiskelijoista tulee lukioon sillä ajatuksella, että erityisopettajan luo voi mennä opiskelemaan sen sijaan, että olisi läsnä aineenopettajan pitämällä oppitunnilla, Kalevan lukion erityisopettaja Maria Järvenpää kertoo.

Päivälukiota ei voi suorittaa etänä tai pienryhmässä, eikä erityisopettaja pysty tarjoamaan aineenopetusta samalla tavalla kuin peruskoulussa.

– Olisi kohtuutonta odottaa, että erityisopettaja pystyisi opettamaan vaikka pitkän matematiikan integraaleja, Kuntaliiton Kyösti Värri mainitsee esimerkiksi.

Opetussuunnitelma on lukiossa kaikille sama. Mahdollisuuksia yksilöllistettyyn oppimäärään peruskoulun tavoin ei ole olemassa, Lintunen huomauttaa.

Opintoja pystytään kuitenkin jonkin verran räätälöimään sen mukaan, millainen tuen tarve on.

Kaikille lukion tuki ei riitä

Kalevan lukiossa tarjotaan esimerkiksi mahdollisuutta tehdä aluksi kokeet erityisopettajan luona.

Jos ryhmässä olo tuottaa vaikeuksia, tehtäviä saa tarvittaessa mennä tekemään käytävän puolelle. Yksi keskeisin tukitoimi on opintojen keventäminen ja pidentäminen kolmesta neljään vuoteen.

Tavoite on kuitenkin aina, että jokainen opiskelija pystyisi opiskelemaan luokassa muiden kanssa ja läpäisemään ylioppilaskirjoitukset.

Kaikille lukiossa tarjolla oleva apu ei kuitenkaan riitä.

Yksi vaihtoehto on siirtyä enemmän joustavuutta tarjoavaan aikuislukioon, kun opiskelija täyttää 18 vuotta.

– Lukio on siinä mielessä armoton koulu. Kaikkien opiskelijoiden on käytävä sama polku, ja tietyt tavoitteet pitää saavuttaa. Sitä kohti meidän on heitä koulittava, Lintunen sanoo.

Avun pyytäminen itsestä kiinni

Yle Uutisten haastattelemat Kalevan lukion opiskelijat kertovat olevansa tyytyväisiä saatavilla olevaan apuun.

Vaikka lukiossa tahti on kovempi ja opiskelu on huomattavasti itsenäisempää kuin peruskoulussa, apua ja tukea on tarjolla tarpeeksi.

16-vuotiaat Saimi Airaksinen, Fanni Pylvänäinen, Ava Uotila-Powell ja Ellen Pohjonen opiskelevat lukiossa ensimmäistä vuotta.

Uuden arjen opettelu oli aluksi rankkaa, mutta siihen tottui nopeasti. Avun pyytäminen lukiossa on paljon itsestä kiinni, nuoret kertovat.

– Yläkoulussa erityisopettajat olivat enemmän tunneilla mukana, Airaksinen sanoo.

– Opettajat suosittelevat avun hakemista erityisopettajalta todella matalalla kynnyksellä. Siihen kannustetaan, eikä se mielestäni ole tabu vaan tosi hyväksyttyä täällä, Uotila-Powell lisää.

Suomen rehtorit ry muistuttaa, että vaikka ilmiö on valtakunnallinen, se ei näyttäydy samalla tavalla kaikkialla Suomessa. Paikallisia eroja erityisopetuksen käytännöissä ja resursseissa voi olla paljonkin.

Esimerkiksi Tampereen kaupungin kyselyn mukaan lähes 90 prosenttia kaupunkiseudun lukiolaisista kokee, että tukea opintoihin on ollut tarjolla tarpeeksi.

Lukioon tullaan entistä moninaisemmista taustoista

Myös neurokirjolla olevia opiskelijoita, jotka tarvitsevat erityistä tukea, on tullut Lintusen ja Järvenpään mukaan lukioon aiempaa enemmän.

Kalevan lukion rehtori Terhi Lintunen on pohtinut, voisiko taustalla vaikuttaa se, että erityistä tukea tarvitsevia nuoria pystytään peruskoulussa auttamaan paremmin kuin aikaisemmin.

– Potentiaali heillä saattaa olla aivan valtava, ja se on ehkä aikaisemmin jäänyt piiloon. Totta kai joitakin haasteita saattaa lukiopolulla olla, mutta kyllä heistä moni suoriutuu todella hienosti lukiosta.