Viime viikkoina uutisissa on ollut liuta juttuja, jotka eivät maalaa kovin ruusuista kuvaa nuorten aikuisten mielenmaisemasta.

Tänään keskiviikkona uutisoitiin, että nuorten tyytyväisyys omaan elämäänsä on pudonnut historiallisen matalalle.

Eilen Yle kertoi, että somen vinoutuneet algoritmit tekevät yhteiskunnallisesta keskustelusta niin huonoa, että se on todellinen uhka demokratialle.

Tutkijoiden mukaan erityisesti pandemia murensi nuorten luottamusta tulevaisuuteen ja lisäsi kyynistymistä. Samalla salaliittoteorioiden ja ääriajattelun suosio kasvoi.

Nuoret voivat huonosti, eivät luota instituutioihin tai usko tulevaisuuteen. Nuorten maailma on niin ikään täynnä uhkakuvia, kuten sotia, taloustaantumaa, työttömyyttä ja ilmastokriisiä.

Kysyimme Aalto-yliopiston onnellisuutta tutkineelta apulaisprofessorilta Frank Martelalta, miten voisi löytää toivon ja elämänilon kaiken synkkyyden keskellä.

”Olemme sosiaalisia eläimiä”

Tuoreen Nuorisobarometrin mukaan elämäänsä kaikkein tyytyväisimpien osuus on puolittunut vain viidessä vuodessa.

Nykyään elämäntyytyväisyydelleen kouluarvosanan 9 tai 10 antaa 30 prosenttia nuorista.

Frank Martelan mukaan yksi tärkeä selittäjä on yksinäisyys. Yksinäisyyden lisääntymistä puolestaan ovat kiihdyttäneet kaksi suurta mullistusta: älypuhelin ja koronapandemia.

– Aikaa vietetään vähemmän yhdessä, jolloin yksinäisyys, masentuneisuus, ahdistuneisuus lisääntyvät. Pitäisi huolehtia siitä, että kohdataan oikeassa elämässä eikä tuijota puhelinta. Olemme sosiaalisia eläimiä ja tarvitsemme toisiamme, Martela sanoo.

Martelan mukaan sosiaalisen median roolia tyytymättömyyden lisääntymisessä ei voi kylliksi korostaa. Some esimerkiksi aiheuttaa paineita ulkonäöstä ja ulospäin suuntautuneisuudesta, joista karkeasti puolet nuorista kärsii.

Sosiaalisen median algoritmit myös lisäävät polarisaatiota, koska kärjistävä sisältö koukuttaa ihmisiä pysymään alustalla.

– On surullista, jos elämme maailmassa, jossa muutamat algoritmien tekijä pystyvät manipuloimaan kokonaisen sukupolven arvomaailmaa, Martela sanoo.

Suomessa opiskeleminen palkitsee edelleen

Nuorisobarometrin mukaan nuorten ykköshuolenaihe on työn saaminen. Onkin totta, että nyt aikuisuuteen astuvat nuorimmat z-sukupolven edustajat eivät muista Suomea, jonka talous olisi kasvanut.

Työttömyysluvutkin ovat huipussa ja tekoäly sekä automaatio uhkaavat viedä nuorten työpaikat.

Martela on kuitenkin sitä mieltä, että Suomessa opiskeleminen palkitsee edelleen.

– Suomalainen koulutusjärjestelmä tarjoaa edelleen hyvät eväät elämässä pärjäämiseen, koska se opettaa autonomiseen kriittisyyteen.

Sitä koneet eivät voi täysin korvata.

Katse nykyhetkeen, ainoa johon voi vaikuttaa

Martela arvioi, että aikuistuminen oli helpompaa, kun hän itse oli parikymppinen vuosituhannen taitteessa.

Nykynuoret ovat joutuneet kasvamaan poikkeuksellisessa kriisien ketjussa.

Martela kuitenkin huomauttaa, että maailma menee aina yhdellä rintamalla huonompaan ja toisella parempaan suuntaan.

Hän suhtautuu muutoksiin stoalaisella tyyneydellä. Hän suosittelee muitakin keskittymään asioihin, jotka ovat omien vaikutusmahdollisuuksien piirissä.

– Nykyhetki on ainoa, johon voimme vaikuttaa. Sen sijaan, että märehtisin maailman ongelmia, mietin, mitä voin tehdä. Hyvinvoinnin kannalta on tärkeää löytää oma toimijuus.

Kun löytää mielekästä tekemistä ja hyviä ihmissuhteita, saa voimavaroja, jotka kantavat tulevaisuudessa, onnellisuusprofessori Frank Martela vakuuttaa.

Videolla Samuel Klemetti, 23, kertoo, että harrastukset, ystävät ja erilaiset kokemukset tuovat iloa hänen elämäänsä.