Outi Könni on työskennellyt kääntäjänä kymmenen vuotta, mutta nyt hän on jättämässä työt.

Tekoäly on muuttanut alan niin radikaalisti, että työtä ei ole kuten ennen.

– Selkeästi ovat vähentyneet toimeksiannot. Se johtuu osin siitä, että tekoäly vähentää työtarjouksia, mutta myös siitä, että hintapaine on tullut niin kovaksi. Minä en ole ollut sitten halukas laskemaan omaa palkkiotasoani tarpeeksi alas, Könni kertoo.

Koneiden aikana ihmiskääntäjille maksetaan yhä vähemmän.

– Olen päätynyt siihen, että nyt on uuden uran aika, hän toteaa.

Perinteinen kääntäjän ammatti häviää lähes kokonaan kymmenen seuraavan vuoden aikana, Könni itse ennustaa. Hän uskoo, että kielten osaajia ja kieliasiantuntijoita tarvitaan silti edelleen, koska koneet eivät ymmärrä konteksteja ja kulttuurisia sävyjä yhtä hyvin kuin ihmiset.

Kääntäjä valmistautuu opastamaan

Koska kääntäjäntyöt vähenivät, nyt Outi Könni opiskelee opastuspalveluiden ammattitutkintoa Perhon liiketalousopistossa.

Tavoitteena on toimia Helsinki-oppaana, jossa hän voi hyödyntää saksan kielen taitoa.

Könni uskoo, että vaikka käännöstyöt menisivät, opashommia riittää. Saksankielisistä oppaista on pula. Vaikka google ja tekoäly toimivat oppaina ja kartasta löytää lähimmän kahvilan, moni matkailija haluaa paikallisen opastamaksi.

– Paikallinen osaa kertoa vaikka omasta elämästään ja siitä, millainen kaupunki on tavallisen ihmisen näkökulmasta.

Kenen työpaikat tekoäly vie?

Tekoälyn vaikutukset näkyvät jo monilla aloilla. Asiakaspalvelua on siirtynyt chatboteille, käännöstöitä tekoälylle ja esimerkiksi monet lehdet käyttävät kuvittajien tai valokuvaajien töiden sijaan tekoälyllä tehtyjä kuvituksia.

Tekoälyn viemistä työpaikoista on uutisoitu parin viime vuoden aikana paljon. Viime kuukausina muutos on ollut erityisen rajua ohjelmistokehityksessä.

– Vuoden kuluttua, niin voi olla, että ihan selkeästi isoin osa koodista on koneen kirjoittamaa, ja voi olla, että sitä ei edes lue yksikään ihminen, sanoo Työterveyslaitoksen kehittämispäällikkö Teppo Valtonen.

Automaatioasteen nousu koodaamisessa on ollut huimaa viimeisen kolmen kuukauden aikana. Valtosen mukaan koodin kirjoittaminen on tavallaan pieni osa ohjelmistokehittäjän työtä. Seuraava kysymys on, miten hyvin tekoäly pystyy automatisoimaan muunlaista työtä.

Tekoäly koodaa, ihminen valvoo

Koodamisen muutoksesta kertoo myös ohjelmistoyhtiö Vincitin kehitysjohtaja Mikko Salokangas.

Vincit käynnisti vastikään muutosneuvottelut, joissa on 45 henkilön vähennystarve. Tekoäly ei ole suoraan syynä irtisanomisiin, mutta aiheuttaa organisaatiorakenteen muutoksia.

Salokankaan mukaan ohjelmistokehittäjien työ muuttuu koodin kirjoittamisesta kokonaisuuksien hallintaan ja tekoälyagenttien orkestrointiin. Muutos on toisaalta niin nopeaa, että edes lähitulevaisuutta on hankala ennustaa, saati sitten ehdottaa esimerkiksi muutoksia koulutukseen.

– Kuusi kuukautta sitten oli ihan eri tilanne kuin nyt. Koulujen on turha lähteä kilpailemaan tekoälyn murroksen nopeuden kanssa, vaan niiden pitää keskittyä perusasioiden huolelliseen opettamiseen, Salokangas sanoo.

Kärsijöinä ovat nuoret

Valtosen mukaan tekoäly näyttäisi vievän erityisesti työuran aloittavien töitä.

Samaa todistaa myös Dallas Federal Reserve keskuspankin ekonomisti J. Scott Davisin tuore analyysi. Analyysin mukaan ChatGPT:n julkaisun jälkeen syksystä 2022 lähtien eniten tekoälylle altistuneilla aloilla, kuten tietojärjestelmäsuunnittelussa, työllisyys on laskenut jopa viisi prosenttia. Samaan aikaan koko Yhdysvaltain työllisyys kasvoi 2,5 prosenttia.

Erityisesti alle 25-vuotiaat ovat kärsineet. Scott siteeraa Stanfordin yliopiston tutkijoita, joiden mukaan nuorten työllistyminen on heikentynyt rajusti tekoälyaloilla, ei niinkään irtisanomisien takia, vaan siksi että uusia nuoria ei enää palkata samoissa määrin. Vanhempien, kokeneiden työntekijöiden kohdalla vastaavaa ilmiötä ei ole havaittu.

Toisaalta Yhdysvalloissa palkat ovat nousseet juuri niillä aloilla, joilla tekoäly on vahvimmin läsnä.

Valtosen mukaan tätä selittää kaksi asiaa. Sen mitä opitaan kirjoista ja oppikirjoista, on tekoälyn helppo omaksua. Sen sijaan hiljainen tieto, eli kokemusperäinen ammattitaito, on toistaiseksi tekoälyn ulottumattomissa.

Kokeneelle koodarille, lakimiehelle tai talousanalyytikolle tekoäly on työtä helpottava työkalu, ei kilpailija.

Katoaako iso osa työpaikoista?

Tekoälystä kirjoittava tietokirjailija ja yrittäjä Timo Savolainen vaatii nopeita muutoksia. Hänestä koko Suomen pitäisi herätä, etenkin poliitikkojen.

Savolainen viittaa arvioihin, joiden mukaan tekoäly tulee muuttamaan tai poistamaan 40–80 prosenttia tietotyöstä. Tämä tapahtuu parissa vuodessa.

– Koko suomalainen työidentiteetti ja yhteiskunnan perusteet joutuvat uudelleenarvioitaviksi, Savolainen sanoo.

Hänestä tekoälyn vaikutus työmarkkinoihin ei koske vain junioritason tehtäviä, vaan kaikkea tietotyötä.

Hän toteaa, että historiallisesti teknologiset murrokset ovat vieneet vuosikymmeniä, mutta tekoälyn aiheuttama muutos on poikkeuksellinen nopeudessaan. Kysymys ei ole siitä, tapahtuuko muutos, vaan siitä, kuinka nopeasti yhteiskunta pystyy siihen reagoimaan.

– Kirjailijoiden, graafikoiden ja jopa elokuvantekijöiden ekosysteemi tulee katoamaan. Ratkaisevaa on, miten ihmiset pystyvät varmistamaan oman osaamisensa ja pysymään mukana kehityksessä, hän ennustaa.

Savolaisen mukaan suurin muutos koskee sitä, miten työ ylipäänsä käsitetään. Samaa toteaa myös TTL:n Valtonen.

– Entä jos valtaosa siitä toimistotyöstä, seitsemän ja puoli tuntia onkin tarpeetonta ja turhaa? Savolainen kysyy. Bill Gatesin mukaan viiden päivän viikonloppu on todellisuutta jo 2030-luvulla.