Tulevaisuuden peruskoulussa olisi kaikille yhteinen katsomusaine. Uskonnon ja elämänkatsomustiedon kahdesta erillisestä oppiaineesta luovuttaisiin.

Ehdotuksen taustalla on opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä, joka on kaksi vuotta pohtinut, miten oppilaiden määrän raju lasku muuttaa peruskouluja lähitulevaisuudessa.

Kaikille yhteinen katsomusaine olisi yksi keino saada säästöjä.

Ministeriön selvityksen mukaan katsomusaineiden opetuksen nykymalliin sisältyy myös merkittäviä yhdenvertaisuusongelmia.

Kysyimme eri puolueilta, millaisia ajatuksia työryhmän ehdotus herättää.

Yhteinen katsomusaine saa kannatusta

Opetusministeri Anders Adlercreutzin (r.) mukaan ehdotus ei tarkoittaisi uskonnonopetuksen lopettamista. Uskonnonopetus olisi ministerin mukaan merkittävä osa myös uutta katsomusainetta.

– Katson, että yhteinen uskomusaine voisi parantaa jaettua ymmärrystä Suomen kulttuuriperinnöstä, erilaisista katsomuksista ja toisistamme. Se voisi myös murtaa raja-aitoja, joita ehkä mielissämme luomme eri uskontojen ja katsomusten välille.

Samoilla linjoilla on Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra. Kopran mukaan uskontojen välistä ymmärrystä on tärkeää lisätä.

– On tärkeää, että oppilaat saavat kattavan käsityksen eri uskonnoista ja niiden piirteistä sekä muista katsomusasioista. Siinä mielessä on hyvä, että kaikki saavat saman lähtökohdan tälle asialle.

Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen (sd.) pitää niin ikään tärkeänä, että kouluihin saadaan kaikille yhteinen katsomusaine.

– Yhdenvertaisuus tulee sitä kautta, että kaikki lapset saavat saman tiedon ja opetuksen eri uskonnoista. Uskoisin, että se yhtenäistää suomalaisia. Se myös estää polarisaatiota, joka on tänä päivänä ilmiselvästi käynnissä.

Vihreiden puheenjohtajan Sofia Virran mukaan puolue on jo pitkään kannattanut mallia, jossa katsomusaineita opetetaan nykyistä enemmän yhdessä.

– Olemme esittäneet yhteistä katsomusainetta jo aiemmin. Se antaisi oppilaille parhaat eväät ymmärtää nykymaailmaa ja toimia monikulttuurisessa yhteiskunnassa, Virta sanoo tiedotteessa

Kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd.) mukaan taas nykyinen malli turvaa yhdenvertaisuuden paremmin.

– En lähtisi säästösyistä heittämään romukoppaan uskonnonopetusta. Ajattelen, että sekä vähemmistöjen että enemmistön kannalta, yli 400 000 koululaisen kannalta on tärkeää, että heillä jatkossakin on mahdollisuus oman uskonnon opetukseen. Se antaa hyvän pohjan tarkastella myös muita uskontoja.

Elämänkatsomustiedon ja islamin oppilasmäärät kasvaneet

Evankelis-luterilainen uskonto on edelleen selvästi suurin katsomusaine suomalaisissa kouluissa, vaikka kirkkoon kuuluvien määrä on laskenut valtakunnallisesti.

Vuonna 2024 peruskoulun evankelis-luterilaisen uskonnon opetukseen osallistui hieman alle 430 000 oppilasta.

Elämänkatsomustiedossa ja islamissa oppilasmäärät ovat kasvaneet tasaisesti viimeisten vuosien aikana. Elämänkatsomustietoon osallistui vajaat 75 000 ja islamin opetukseen yli 21 000 oppilasta.

Perusopetuksen muutostarpeiden taustalla on syntyvyyden ja oppilaiden määrän lasku.

Vuonna 2024 peruskoululaisia oli runsaat puoli miljoonaa. Seuraavan 15 vuoden aikana määrän on ennustettu putoavan 95 000:lla.

Työryhmä luovutti tänään torstaina raportin, jossa on esitetty erilaisia keinoja väestönkehityksen aiheuttamiin haasteisiin peruskouluissa.

Lopulliset päätökset uudistuksista jäävät seuraavalle hallitukselle.