Sosiaalipsykologi, seksologi Iiris Lehtola pani taannoin merkille, että useita hänen vastaanotolleen hakeutuneita asiakkaita yhdisti deittisovellusten käyttö.

– Puhuimme siitä, kuinka hankalaa deittailu on ja miten siitä johtuvaa ahdistusta voisi käsitellä, Lehtola sanoo.

Teema tuntui tärkeältä ja ajankohtaiselta, joten Lehtola halusi uppoutua aiheeseen perinpohjaisesti. Nyt hän tekee deittisovellusten hyvinvointivaikutuksista väitöskirjaa Tampereen yliopistoon.

Monen mielestä pitäisi ennemminkin puhua pahoinvointivaikutuksista.

Deittikulttuurin mätänemisestä ja sen aiheuttamasta uupumuksesta on kirjoitettu jo vuosia niin Suomessa kuin maailmallakin.

Pitkään sinkkuina olleet ystävykset esimerkiksi kertoivat helmikuussa Ylelle tympääntyneensä sovelluksiin ja deittailuun ylipäänsä. Treffeille pääseminen tuntuu nykyään olevan työn ja tuskan takana.

Lehtola sanoo, että myös tutkijat ovat panneet merkille, että deittailua leimaa tässä ajassa kyyninen ilmapiiri. Ollaan välinpitämättömiä ja etäisiä.

Asian ei kuitenkaan tarvitsisi hänen mukaansa olla niin. Parjatuilla deittisovelluksillakin voi oikeasti olla positiivisia terveyttä tukevia vaikutuksia.

– Ne voivat esimerkiksi lisätä onnellisuutta, Lehtola sanoo.

Kaikesta ei voi syyttää Tinderiä

Moni kokee parin etsinnän hankalaksi, koska siihen ei ole tuttua kulttuurista käsikirjoitusta. Edeltävillä sukupolvilla tapailua ohjasivat nykyistä tiukemmat säännöt ja vahvemmat normit.

– Kumppaniksi kelpasi saman kylän tyyppi, joka viehätti ja joka ei haissut pahalta, Lehtola toteaa karrikoiden.

Netin seurapalstat ja sittemmin deittisovellukset toivat mukanaan moninkertaisen määrän tarjontaa sekä valinnanvapautta. Kylkiäiseksi moni sai hämmennyksen ja uupumuksen.

Monen mielestä pinnalliset deittisovellukset pilasivat mahdollisuuden rakkauden löytymiseen.

Lehtola haluaa kuitenkin haastaa ajatusta siitä, että kaikki deittailun hankaluus ja parisuhteen muodostamisen toivottomuus johtuisi pelkästään digitaalisuudesta.

Jo 1990-luvulla, kauan ennen Tinderiä ja muita sovelluksia, sosiologiassa alettiin kirjoittaa ihmissuhteisiin liittyvästä välinpitämättömyydestä ja sitoutumiskammosta. Taustalla oli naisten aseman yhteiskunnallinen muutos ja yleinen liberalisoituminen.

– Olemme siis eläneet tällaisessa erikoisessa deittailukulttuurissa yli kolmekymmentä vuotta.

Ei ole sattumaa, että kulttuuri-ilmiöksi kasvanut Sinkkuelämää-sarja alkoi vuosituhannen lopulla.

Aina voi valita käyttäytyä paremmin

Digitaalisuuden hallitsemassa maailmassa eletään oletusten varassa myös deittailussa. Tutkija kertoo, että ongelmia syntyy jo siitä, että on vaikea tietää, millaisessa tilanteessa vastapuoli tosiasiassa sovellustaan käyttää.

Hän antaa esimerkin:

– Baarissa tuskin kukaan lähestyisi ihmistä, jolla on jo valmiiksi monta keskustelua meneillään. On fiksumpaa todeta, ettei tunge lusikkaa tähän soppaan.

Deittisovelluksien koukuttava pelillisyys saattaa aiheuttaa sen, että matchit eli osumat ajatellaan pisteinä, eikä oikeina tuntevina ihmisinä.

Tämä voi johtaa huonoon käytökseen. Oletuksena on usein, että niinhän tekevät muutkin eikä toiminnalla siksi ole seurauksia.

– Se on mielestäni laiskaa ajattelua. Heitätkö myös roskat luontoon tai poltat röökiä bussipysäkillä, koska muutkin tekevät niin?

Oli kyse sitten deittiäpeistä, syömisestä tai uhkapelaamisesta, niin liika on liikaa.

Iiris Lehtola, väitöstutkija

Lehtola haluaa muistuttaa, että ihmisillä on aina valtaa ja toimijuutta.

Esimerkiksi sosiaalisesta mediasta kumpuaa paljon normeja siitä, miten asioihin tulisi reagoida. Miksei näin tehtäisi myös deittailun kohdalla?

Hänen mielestä ihmiset voisivat hyvin päättää yhdessä kestävämmät käytössäännöt.

– Ihan vaikka tällaisia yksinkertaisia juttuja, että kun tulee osuma jonkun kanssa, sanotaan reippaasti hei ja jos ei kiinnosta, niin ei vaan kadota linjoilta, Lehtola summaa.

Liika on liikaa deittisovelluksissakin

Lehtolan alustavien tutkimustulosten perusteella vaikuttaa siltä, että deittisovellusten eri käyttöaktiivisuuksilla on erilaisia hyvinvointivaikutuksia.

Hän sanoo, että se on periaattessa varsin intuitiivista, sillä sama logiikka on muidenkin riippuvuutta aiheuttavien asioiden kohdalla.

– Oli kyse sitten deittiäpeistä, syömisestä tai uhkapelaamisesta, niin liika on liikaa.

Jos sovelluksia käyttää satunnaisesti ja tietoisena siitä, mitä hakee ja on vielä valmis heittäytymään, sillä voi Lehtolan mukaan positiivisia vaikutuksia.

Hyvät kokemukset tuovat aina itsevarmuutta, josta voi seurata onnellisuuttakin.

Koska kumppania etsitään nykyään pääosin digitaalisesti, Lehtolan mukaan olisi tärkeää, että ihmiset käyttäisivät sovelluksia pelaamisen ja oman markkina-arvon testaamisen sijaan siihen, mihin ne on alunperin suunniteltu.

Tällöin monen sinkkuelämästä voisi tulla mukavampaa. Tai ainakin heidän, jotka etsivät romanttista kumppania tai seksiseuraa.

– Sellaiset päättömät seilaajat, jotka vaan katselevat tarjontaa eivätkä ole valmiita ottamaan kontaktia, lähinnä vaan hämmentävät pakkaa, väitöstutkija ilmoittaa.

Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.