Tekoälyn vaikutus näkyy nyt yhä selvemmin perinteisissä ”valkokaulusammateissa”, kertoo Haaga-Helia ammattikorkeakoulun vanhempi tutkija Anna Lahtinen.

Nordea kertoi tiistaina, että konserni valmistautuu vähentämään noin 1 500 työntekijää tämän ja ensi vuoden aikana. Taustalla on voimakas teknologiakehitys erityisesti tekoälyn saralla.

Aiemmin tänä keväänä myös suomalainen it-palveluyhtiö Etteplan ja ohjelmistoyhtiö Vincit aloittivat muutosneuvottelut osin tekoälyn tuomiin muutoksiin vedoten.

Lahtisen mukaan tekoäly muuttaa asiantuntijatyötä, kuten tietotyötä ja hallinnollista työtä, mutta nämä työt eivät lopu, vaan ne muuttuvat.

– Mikään työ ei ole tekoälyltä ”turvassa”. Sen voi nähdä uhkana tai mahdollisuutena uudistaa omaa tehtävää, Lahtinen sanoo.

Esimerkiksi urheilussa tekoälyä voidaan hyödyntää reaaliaikaisessa tulosseurannassa. Ravintola-alalla tekoäly voi auttaa annosten suunnittelussa ja esillepanossa. Terveydenhuollossa tekoäly pystyy analysoimaan nopeasti röntgenkuvien tuloksia vertaamalla niitä mittavaan määrään kuvamateriaalia.

Tutkimus: Moni uskoo hyötyvänsä tekoälystä

Lahtinen tekee parhaillaan tutkimusta tekoälyn vaikutuksesta hallinnollisissa tehtävissä työskenteleviin ihmisiin. Heidän työnsä liittyy esimerkiksi liiketoiminnan johtamiseen, konsultointiin, henkilöstöhallintoon, IT-työhön ja viestintään.

Alustavien tutkimustulosten perusteella vain yhdeksän prosenttia tutkimukseen osallistuneista ajattelee, että tekoäly voi korvata heidän työnsä.

Muut uskovat, että he voivat sopeutua tekoälyn muuttamaan työelämään ja myös hyötyvät siitä.

– Tekoäly voi osittain korvata tai tehostaa työtä. Se pakottaa meidät olemaan luovia ja tekemään työtä eri tavalla, Lahtinen sanoo.

Lahtisen mukaan tekoälyn kanssa tulee toimeen, kun sen ottaa haltuun hyödyntämään omaa työtään, eikä jää passiivisesti odottamaan sen vaikutuksia.

Tekniset taidot menettävät merkitystään tekoälyn tulon myötä. Se ei kuitenkaan kykene monimutkaiseen päätöksentekoon. Myös ihmisten viestintätaidot korostuvat, Lahtinen sanoo.

– Tämä ei tarkoita ainoastaan ihmisten välistä viestintää vaan myös ihmisen ja koneen välistä kommunikointia.

Tekoäly ei osaa lukea ihmisiä

Haaga-Helian IT-tradenomitutkinnoissa on jo huomioitu tekoälyn tulo, kertoo tutkintojohtaja Antonius Camara.

Tekoäly pystyy kirjoittamaan koodia huomattavasti nopeammin kuin ihminen.

– Koodari voi käyttää vapautuvan ajan esimerkiksi ohjelmistojen laadunvarmistukseen ja parempien palveluiden tuottamiseen, Camara sanoo.

Hänen mielestään tekoäly ei pysty vuorovaikutukseen asiakkaiden kanssa. Ideat syntyvät Ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa.

– Tekoäly ei ymmärrä liike-elämän ja asiakkaiden tarpeita.

Myös Metropolia ammattikorkeakoulun oppimisjohtaja Heidi Rontu painottaa ihmisten yhteisen ideoinnin merkitystä. Tekoäly voi olla siinä apuna.

– Tekoäly voi olla renki brainstorming-tyyppisessä ideoinnissa. Viime kädessä ihmiset muodostavat yhdessä käsityksen siitä, miten ideoita viedään eteenpäin, Rontu sanoo.

Metropoliassa tekoäly on tavalla tai toisella mukana kaikissa kanditason tutkinnoissa kulttuurin, liiketalouden, tekniikan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla.

Rontu toivoo, että hoitohenkilöstön määrää ei vähennetä tekoälyn vuoksi sote-alalla vaan heiltä vapautuva aika käytetään ihmiskontakteihin asiakkaiden ja potilaiden kanssa.

– Jos ajatellaan, miten hyvin me ihmiset pystymme lukemaan toisiamme sosiaalisissa tilanteissa, niin sitä tekoäly ei pysty tekemään.

• Opetushallitus vaatii, että kaikkien koulujen on määriteltävä tekoälyn käyttötavat. Tekoälylinjauksia joutsalaisissa kouluissa käsiteltiin Yle Radio Suomi Lähelläsi -lähetyksessä Keski-Suomessa 17.3.2026: