Euroopan keskuspankilla on jälleen piinallinen tehtävä. Sen on ratkaistava poikkeuksellisen hankalassa tilanteessa, tarvitseeko Euroopan talous nyt kaasua vai jarrua.

Selvää on vain se, että Yhdysvaltojen aloittama Iranin sota on saanut öljyn hinnan harvinaiseen rajuun nousuun kaikkialla maailmassa. Öljyn hinta heijastuu maailmantalouteen tekemällä kuljettamisesta ja liikkumisesta entistä kalliimpaa.

Tämä puolestaan lisää paineita myös yleiseen hintojen nousuun eli inflaatioon. Sitä keskuspankin pitäisi jarrutella nostamalla korkoja.

Mutta kallis öljy on myös omiaan hyydyttämään talouskasvua. Talouskasvua keskuspankin täytyisi pitää yllä päinvastaisella toimenpiteellä eli laskemalla korkoja.

Keskuspankilla on käytännössä vain yksi työkalu, ohjauskorot. Niiden taso vaikuttaa kaikkialle talouteen, mutta hitaasti. Nyrkkisäännön mukaan muutokset ohjauskorossa alkavat tuntua talouden arjessa puolen vuoden viipeellä.

Kenenkään, edes EKP:n tiedossa ei ole, kuinka kauan Iranin sota jatkuu ja öljykuljetuksien kannalta tärkeät Persianlahti ja Hormuzinsalmi pysyvät tukossa.

EKP kertoo omat johtopäätöksensä tilanteesta tänään iltapäivällä pääjohtaja Christine Lagarden johdolla.

Markkinat pyrkivät ennakoimaan EKP:n ohjauskorkoa koskevia päätöksiä. Tämä on saanut jo ennakolta 12 kuukauden euribor-koron hypähtämään jyrkimpään nousuun lähes kolmeen vuoteen.

Pari viikkoa sitten, ennen Iranin sotaa, markkinoilla odotettiin, että EKP saattaisi laskea korkoaan tänä vuonna. Nyt odotuksissa on tapahtunut täyskäännös.

– Odotukset koron leikkaamisesta on pyyhkäisty täysin pois. Sen sijaan tälle vuodelle on nyt hinnoiteltu melkein kaksi koronnostoa, ensimmäinen loppukesälle, sanoo Danske Bankin vanhempi analyytikko Antti Ilvonen.

Ilvonen odottaa, että EKP ei muuta ohjauskorkoaan, joka laski viime kesänä tasan kahteen prosenttiin. Sen sijaan kiinnostavaa on nyt se, millaisen viestin Lagarde haluaa antaa markkinoille.

– Meidän ajatuksemme on se, että EKP:n ei vielä tässä kohtaa pitäisi lähteä spekuloimaan korkojen nostamisella, koska se ei valitettavasti paljon auta energian hintojen nousua vastaan. Kyse on kuitenkin geopoliittisesta shokista, ei varsinaisesta kysyntäshokista, Ilvonen sanoo.

Hänen mukaansa markkinoilla odotetaan nyt, että inflaatio tulee pysymään hiukan aiempaa korkeampana tulevan vuoden ajan, mutta sen jälkeen se palaa lähelle EKP:n tavoittelemaa noin kahden prosentin tasoa.

Iranin sota syö odotuksia käänteestä parempaan

Iranin kriisi on nyt EKP:n pääasiallinen huomion kohde, mutta seurannassa on myös Euroopan työllisyys.

Vaikka Suomessa ongelmana on Euroopan korkein työttömyys, muualla euromaissa työvoimapula ja palkkojen nousu ovat yleisempi haaste. Tämä puhuisi korkojen nostamisen puolesta.

Keskuspankin on seurattava ja ennakoitava talouden kokonaiskuvan kehittymistä. Suomessa ja muuallakin Euroopassa odotettiin ennen sotaa, että talouskasvu voisi elpyä ainakin maltillisesti tämän vuoden kuluessa.

– Nyt pohditaan, pitääkö ennusteet laittaa uusiksi, Ilvonen arvioi.

Markkinoilla odotetaan, että vuoden euribor jatkaa maltillista nousuaan 2,8 prosenttiin vielä tänä vuonna, mutta Danske Bankissa uskotaan myös toiseen vaihtoehtoon.

– Meidän näkemyksemme on se, että jos EKP pitää vähän varovaisempaa linjaa, eikä lähde nostamaan korkoja yhtä nopeasti kuin markkina hinnoittelee, niin silloin myös euriboreissa nousu ei jatku nykytasolta enää kovin pitkälle.

Suomen matelevan kansantalouden kannalta korkotason pitäisi olla nykyistä matalampi, mutta Danske Bankin mukaan talous vielä kestää nähtävissä olevan korkojen nousun jatkumisen.

– Kaikki tämä pidentää epävarmuutta ja taas kerran syö odotusta paremmasta huomisesta, Antti Ilvonen sanoo.

EKP kertoo korkopäätöksestään tänään torstaina kello 15.15. Puoli tuntia sen jälkeen tiedotustilaisuudessa kuullaan pääjohtaja Lagarden perustelut päätökselle ja mahdollisesti vihjeitä tulevasta. Pankki julkistaa myös ennusteensa Euroopan ja maailman taloudesta.