Yhdysvaltain ja Israelin hyökkäys Iraniin ja Iranin vastatoimet ovat pysäyttäneet öljyn tuotannon alueella.

Kyse on valtavasta määrästä, vaarassa on, että kohta tuotannosta uupuu 15 miljoonaa barrelia öljyä päivässä, mikä vastaa 15:tä prosenttia koko maailman öljyntuotannosta.

Energia-analyytikko Vesa Ahoniemi ennustaa, että öljyn hinta voi nousta jopa yli 130 dollarin barrelilta. Se olisi korkeampi hinta kuin Ukrainan sodan alkuvaiheessa vuonna 2022.

– Ehdottomasti voidaan ylittää se 130 dollarin raja, sanoo Ahoniemi.

Ahoniemi on energiaan perehtynyt analyytikko, joka työskentelee nyt uusiutuvan energian hankkeita kehittävän Windan kaupallisena johtajana.

Ahoniemen mukaan tilanne on vakavampi kuin Ukrainan sodan alkaessa, jolloin pelättiin venäläisen öljyn katoamista markkinoilta.

Nyt öljyntuotantoa on tosiasiallisesti vähennetty radikaalisti, kun öljyvarastot erityisesti Irakissa ovat alkaneet täyttyä.

Kun Ukrainan sota alkoi, oli pelkona, että markkinoilta menetetään kolme tai neljä miljoonaa barrelia päivässä, nyt uhattuna on 15 miljoonaa barrelia päivässä.

Markkinat aliarvioivat aluksi tilanteen vakavuuden

Kun Yhdysvallat iski Iraniin, markkinat eivät Ahoniemen mukaan aluksi ottaneet tilannetta riittävän vakavasti. Syynä on hänen arvionsa mukaan osin Donald Trumpin aiempi toiminta esimerkiksi tullien kanssa.

Aikaisemmissa kriiseissä Trump oli nopeasti perääntynyt nähdessään markkinareaktiot.

– Markkinoilla on ajateltu, että jos öljyn hinta vähänkään pomppaa, niin Trump vetää sitten joukot takaisin ja kaikki on taas hyvin, Ahoniemi analysoi.

Nyt tilanne näyttää kuitenkin erilaiselta. Viime viikon loppupuolella tuli ilmoituksia siitä, että öljyvarastot ovat täynnä ja tuotantoa joudutaan tuomaan alaspäin.

– Trump ei ole todellakaan enää kuskin paikalla tässä, eikä ole selvää off-ramppiä eli pois pääsyä tästä dynamiikasta, Ahoniemi sanoi.

Muistuttaa 1970-luvun öljykriisejä

Historiallisesti tilanne muistuttaa eniten 1970-luvun öljykriisejä, jolloin tuotantoa rajoitettiin poliittisista syistä samassa mittakaavassa, Ahoniemi sanoo.

– Silloinhan otettiin hintasääntelyä käyttöön esimerkiksi Yhdysvalloissa, mikä johti siihen, että bensa loppui kesken ja nähtiin pitkiä jonoja.

Olemme siis lähempänä 1970-luvun öljykriisiä kuin koskaan aiemmin.

Hintojen nousu näkyy nopeasti pumpulla

Öljyn hinnan nousu siirtyy kuluttajahintoihin nopeasti. Ahoniemen mukaan hintojen siirtyminen kuluttajille on paljon nopeampaa kuin kuluttajat yleensä uskovat.

– Harvoin kuluttaja pystyy hyötymään siitä, että tankkaa nyt eikä huomenna, koska öljyn hinta on jo noussut, hän totesi.

Iran käyttää Hormuzinsalmea vipuvartena

Ahoniemen mukaan Iran painostaa Hormuzinsalmen avulla Yhdysvaltoja. Sen sulkeminen on maan paras ase ja merkittävä vipuvarsi Yhdysvaltojen suuntaan. Iran ei todennäköisesti päästä vipuvarrestaan irti saamatta vastineeksi merkittäviä myönnytyksiä.

Tilanteen ratkaisemiseksi täytyisi ensin saada Iranin ja Yhdysvaltojen välinen dynamiikka lievenemään. Ahoniemi arvelee, että myös Kiina, joka on Iranin öljylle tärkeä vientikohde, on myös tärkeä tekijä.

Bensan hinta uhkaa nousta, se vaikuttaa suomalaisten ostovoimaan

– Energian hinnan nousu on taloudelle huono juttu, kun se tulee kahta kautta huonontamaan tilannetta: se hidastaa kasvunäkymiä ja nostaa inflaatiota, Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Sanna Kurronen sanoo.

Suomalaisille kotitalouksille hinnan nousu näkyy erityisesti polttoaineen hinnassa.

– Kyllä se suomalaisten ostovoimaa syö, jos ollaan pysyvästi kahden euron kieppeillä, Kurronen sanoo. Hän toteaa, että vaikka bensan hinta saattaa tuntua korkealta verrattuna esimerkiksi 2000-luvun alkuun, reaalisesti hinta on pysynyt samalla tasolla palkkojen nousun myötä.

Keskuspankeille tilanne on hankala, koska energian hinnan nousua on vaikea hallita politiikkatoimilla. Korkoja laskemalla voitaisiin tukea talouskasvua, mutta samalla kiihdytettäisiin inflaatiota. Korkoja nostamalla taas hidastettaisiin inflaatiota, mutta talouskasvu hidastuisi entisestään.

Suomen talouskasvu viivästyy

Suomen talouskasvun elpymistä on odotettu pitkään. Kurronen arvioi, että lyhytaikainen öljyn hinnan nousu ei ole iso isku Suomen taloudelle, jos tilanne purkautuu lähiviikkoina. Jos tilanne pitkittyy, edessä on lisää hankaluuksia.

Hän muistuttaa, että vuonna 2022 Venäjän hyökkäyksen alkaessa öljyn hintaa suurempi ongelma oli maakaasun saatavuus, joka johti energian hintojen laajaan nousuun. Toistaiseksi maakaasun hinta on pysynyt maltillisena.

Venäjä hyötyy tilanteesta

Öljyn hinnan nousu helpottaa Venäjän taloudellista tilannetta merkittävästi. Venäjällä oli alkuvuonna vaikeuksia saada öljyään kaupaksi lisääntyneiden sanktioiden vuoksi, ja sitä jouduttiin myymään isolla alennuksella.

Sota Iranissa hyödyttää nyt Venäjää.

– Venäjän saamat tulot öljystä olivat pienentyneet hyvinkin paljon, ja Venäjän valtion budjetti on ollut ongelmissa, Kurronen sanoo.

Öljyn hinnan nousu parantaa huomattavasti Venäjän valtion kassatilannetta. Lisäksi sanktioiden kiertäminen tulee houkuttelevammaksi, kun öljyä on vähemmän tarjolla.

G7-maat harkitsevat öljyvarastojen vapauttamista

Helpotusta tilanteeseen voisi tuoda strategisten öljyvarastojen vapauttaminen. Kiina on kasvattanut viime vuoden aikana öljyvarastojaan, ja Yhdysvalloilla on mittavat varastot. G7-maiden kerrotaan keskustelevan asiasta, vaikka konkreettisia päätöksiä ei ole vielä tehty.

Analyytikko Ahoniemen mukaan tämä määrä ei kuitenkaan riitä korvaamaan menetettyä 15 prosenttia.

Myös Kurronen arvioi, että varastojen käyttöönotto voisi helpottaa pahinta hintapainetta, mutta se ei ole pitkän aikavälin ratkaisu.

Juttu päivittyy.
Juttua korjattu 9.3. kello 13.20: Lisätty, että vaarassa on, että 15 miljoonaa barrealia pystähtyy.