Rohkeuden ja itsetunnon puute, kielitaidottomuus ja tunne siitä, että on liian iäkäs.

Näitä Nadejda Dimitrova arvelee syyksi sille, ettei saanut tai osannut hakea koulutustaan vastaavia töitä, kun hän muutti Bulgariasta Suomeen 12 vuotta sitten.

Moni ulkomailta Suomeen muuttanut työskentelee muulla kuin omalla alallaan – siitäkin huolimatta, että työllisten määrän kasvu 2020-luvulla on tullut lähes yksinomaan ulkomaalaistaustaisista työntekijöistä.

Erityisesti luovilla aloilla koulutusta vastaavan työn löytäminen on vaikeaa, arvioi Anna Pikala, joka toimi valmentajana Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) järjestämässä Creadive-hankkeessa.

Siinä etsittiin keinoja, joilla maahan muuttaneiden luovien alojen ammattilaiset saataisiin työllistymään paremmin.

– Luovilla aloilla korostuvat verkostot. Miten voit löytää töitä, kun työt tulevat verkostojen kautta, etkä tiedä, mihin verkostoihin pitää kuulua, Pikala kuvailee.

Työkaluja tärkempää on ajatusmuutos

Creadive-hankkeen viiteen valmennuskokonaisuuteen osallistui yhteensä 116 luovan alan ammattilaista.

Syntyi 12 uutta luovan alan yritystä, osuuskunta ja yhdistys. Lisäksi 18 työllistyi omalle alalleen, 27 aloitti työt freelancerina ja neljä vuokrasi tilan taiteellista työtään varten.

Tulokset olivat hyviä, mutta miten se tehtiin?

Anna Pikalan mukaan onnistumisen avaimia olivat järjestys ja pitkäkestoisuus. Yhteinen kolmen tunnin tapaaminen oli kerran viikossa, kaikkiaan 15 kertaa. Lisäksi valmennettavat kokoontuivat kerran viikossa pienryhmiin.

– Halusimme antaa työkaluja siihen, miten hoidat veroasiat ja muut, mutta paljon tärkeämpää oli ajatusmuutos: minusta on tähän, minulla on ehkä koulutus ja kaikki osaaminen, mutta rohkeus ja verkostot puuttuvat.

Videolla Anna Pikala kertoo, miksi töiden hakeminen kannattaa tehdä tietyssä järjestyksessä.

Valmennettaville annettiin tehtäviä ja heitä puskettiin pois mukavuusalueelta. Tutustumiskäynti luovan alan yritykseen helpottui, kun saattoi soittaessa kertoa, että kyse on koulutehtävästä.

– Se toimi aika hyvin. Isoin saamamme palaute oli, että itsetunto nousi ja rohkeus lisääntyi, Anna Pikala sanoo.

Rohkeutta korostaa myös Nadejda Dimitrova.

– Minulle tärkein asia valmennuksessa oli, että tutustuin itseeni. Itsetuntoni nousi huomattavasti.

Apua myös muille kuin luoville aloille

Noin puolet valmennukseen osallistuneista oli kantasuomalaisia, puolet muualta muuttaneita. Anna Pikalan mukaan se oli erityisen tärkeää.

Kaksikielisyys auttoi parantamaan kielitaitoa, mutta myös muita hyötyjä oli.

– Syntyi paljon vahvempia verkostoja, kun vertailtiin, miten eri maissa asiat on tehty, Pikala sanoo.

Projektipäällikkö Eveliina Inkinen iloitsee siitä, miten hyviä tuloksia valmennuksista saatiin.

– He pääsivät todella hienosti eteenpäin omalla urallaan. Paljon on myös sellaista, mitä tapahtuu lähitulevaisuudessa.

Vaikka Humakissa keskityttiin työllistymiseen luovilla aloilla, voisi mallia hyödyntää alasta riippumatta.

Nadejda Dimitrova on ollut valmennuksen jälkeen monessa mukana.

Hän lähti vapaaehtoiseksi International Women Turku -yhteisöön, on toiminut mentorina Turun kaupungin kotoutumishankkeessa, osallistunut kahteen taidenäyttelyyn ja aloittanut työkokeilun Daisy Ladies ry:ssä, joka on maahanmuuttajataustaisten naisten asioihin keskittyvä yhdistys.

– Se tuntuu upealta. Tunnen kuuluvani sinne ja olevani hyvä ohjaaja.

Mitä hän antaisi vinkiksi muille, jotka muuttavat muualta Suomeen ja haluaisivat työllistyä omalle alalleen?

– Pitää olla aktiivinen, se palkitaan aina. Ja opiskella suomea.