– Olemme tässä tilanteessa kuin housut kintuissa.

Näin sanoi vapaasti suomennettuna Saksan puolustusvoimien maavoimien komentaja Alfons Mais Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022. Mais arvosteli tuolloin Linkedinissä voimakkaasti maan asevoimien tilaa ja alibudjetointia.

Sen jälkeen Saksan armeijaan on houkuteltu ammattisotilaiden lisäksi nuoria vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Heitä ei ole kuitenkaan saatu riittävästi.

Saksan armeijan puolustuskyvyllä on merkitystä koko Euroopan kannalta, koska sodan uhka on kasvanut Venäjän takia. Samaan aikaan sotilasliitto Naton merkitys on muuttunut, kun Yhdysvallat on siirtänyt puolustusvastuuta yhä selkeämmin suoraan Euroopan maille.

Kuuntele Ulkolinja-podcast Saksan armeijan ongelmista

Tässä jutussa kerromme viisi syytä, miksi armeijan vahvistaminen on Saksassa osoittautunut vaikeaksi.

1. Saksan armeijan vahvuus on paljon ohuempi kuin Suomen

Saksan armeija on varsin pieni verrattuna maan kokoon, väkilukuun ja taloudelliseen painoarvoon.

Saksa lopetti asevelvollisuuden vuonna 2011 ja siirtyi aiempaa pienempään ammattiarmeijaan. Saksan ulkoministeriön mukaan kylmän sodan jälkeen sotilaallista uhkaa ei pidetty todennäköisenä.

Saksan armeijan vahvuus on tällä hetkellä noin 180 000 sotilasta ja noin 60 000 reserviläistä. Tavoitteena on nyt kasvattaa armeijan kokoa vapaaehtoisen asepalveluksen avulla. Toive on, että sota-ajan vahvuus olisi reservin kanssa hieman vajaat puoli miljoonaa sotilasta.

Huomattavasti pienemmässä Suomessa armeijan sota-ajan vahvuus on 280 000 sotilasta. Reserviäkin on nyt päätetty kasvattaa Suomessa miljoonaan sotilaaseen.

Tällä videolla sotilasasioihin erikoistunut toimittaja Thomas Wiegold kertoo, miksi hän ei usko, että Saksan armeija pääsee tavoitteeseen pelkällä vapaaehtoisuudella.

2. Vapaaehtoinen asepalvelus ei houkuttele

Saksa ei ole saanut riittävästi vapaaehtoisia sotilaita. Asepalvelusta on ajateltu väyläksi, jonka kautta voi halutessaan hakeutua ammattisotilaaksi. Harva kuitenkaan on innostunut palveluksesta.

Ongelman kanssa painittiin jo ennen Venäjän täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan. Vuonna 2018 Saksan puolustusvoimat eli Bundeswehr asetti tavoitteeksi saada armeijan vahvuudeksi 203 000 sotilasta vuoteen 2025 mennessä. Tavoitetta ei ole saavutettu.

Vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuvat kokevat maanpuolustuksen tärkeäksi.

Vapaaehtoista asepalvelusta suorittava Lysander T kertoo Ylelle haluavansa puolustaa saksalaista yhteiskuntaa ja sen arvoja.

3. Sotilaita houkutellaan rahalla

Uutena keinona armeijan kasvattamiseen kokeillaan rahaa. Bundeswehrin mukaan vapaaehtoisesta asepalveluksesta tarjotaan houkuttimena noin 2600 euron kuukausipalkkaa, joka nousee ylennysten myötä. Ero Suomeen on suuri. Suomessa asevelvollisen lyhimmän palvelusajan päiväraha jää Puolustusvoimien mukaan tällä hetkellä 6,15 euroon vuorokaudessa eli 184 euroon kuukaudessa.

Tällä videolla Saksan armeijaan perehtynyt toimittaja Thomas Wiegold arvioi, ettei palkkahoukuttimen toimivuudesta ole takeita.

4. Asevelvollisista ei ole tietoa

Tällä hetkellä Saksan viranomaisilla ei ole tarkkaa tietoa siitä, ketkä ovat asevelvollisia tai ketkä kutsuttaisiin aseisiin mahdollisen liikekannallepanon tapahtuessa. Tilanne on ristiriitainen ottaen huomioon, että joulukuussa 2025 Saksassa hyväksyttiin asevoimien kasvattamista koskeva laki. Sen tarkoitus on helpottaa mahdollisen yleisen asevelvollisuuden palauttamista tulevaisuudessa.

Saksan puolustusvoimilla ei ole sanomalehti Handelsblattin mukaan ollut oikeutta päästä väestörekistereiden tietoihin sen jälkeen, kun asevelvollisuudesta luovuttiin vuonna 2011. Kieltoa perustellaan tietosuoja-asetuksilla.

Tällä videolla toimittaja Thomas Wiegold kertoo, että tilanne monimutkaistaa armeijan vahvistamista.

5. Vapaaehtoista asepalvelusta vastustetaan mielenosoituksilla

Lievä enemmistö saksalaisista kannattaa asevelvollisuuden palauttamista, Die Zeit -lehti kertoo.

Mielenosoituksia vapaaehtoista asepalvelusta vastaan on kuitenkin järjestetty viime aikoina ympäri Saksaa. Asiasta on uutisoinut muun muassa Yle.

Uuden lain myötä kaikki 18-vuotiaat miehet saavat nyt kutsuntakirjeen, jonka tarkoituksena on selvittää halukkuus asepalvelukseen. Mielenosoittajien pelko on, että vapaaehtoisena aloitettu asevelvollisuus muuttuu tulevaisuudessa pakolliseksi, jos vapaaehtoisia ei saada riittävästi.

Tällä videolla Baijerin Nürnbergissa mieltään osoittanut Philipp kertoo, miksi vastustaa asevelvollisuutta.

1.4.2026 klo 7:15 juttuun päivitetty tekstilinkki.