Suomen talouskasvu on jumittanut vuosikausia, ja nyt tekoäly uhkaa viedä työt koulutetuiltakin.

Mikä neuvoksi? Juuri sopivasti Helsingissä vierailleella taloustieteen Nobel-voittaja Philippe Aghionilla on hihassaan konkreettisia vinkkejä suomalaisille.

Ranskalaisprofessori Aghion tunnetaan niin sanotun luova tuho -talousteorian keskeisenä kehittäjänä. Pahaenteisestä nimikkeestään huolimatta hän ei ennusta Suomelle tuhoisaa tulevaisuutta, päinvastoin.

Aghion korostaa luovan tuhon todellakin tarkoittavan myös uuden luomista, eikä vain työpaikkojen tuhoutumista. Nyt tekoäly kiihdyttää tätä kehitystä.

Suuren murroksen hetkeen Aghionilla on kolme vinkkiä Suomen talouskasvun herättämiseksi.

1. Matkapuhelimet pois koulusta ja Pisa–tulokset kuntoon

Aghion pitää koulutusta ratkaisevan tärkeänä perustana kehittyvälle ja innovatiiviselle taloudelle. Koulutuksesta puhuessaan hän ei tarkoita vain korkeakouluja, vaan myös peruskoulua.

Suomen päätökselle kieltää matkapuhelimien käyttö ilman opettajan lupaa koululuokissa hän antaa vahvan tuen.

– Teillä oli erinomainen koulutusjärjestelmä. Pisa-tulokset ovat hieman laskeneet, mutta palauttakaa ne entiselle tasolleen. Poistakaa kännykät kouluista mahdollisimman pitkälti.

– Lasten pitää oppia lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan ilman tekoälyä, jotta heistä tulee sopeutuvia ja jotta he oppivat oppimaan.

2. Rahaa tutkimukseen, mutta ei suuryrityksille

Pitkäjänteinen tutkimusrahoitus on Aghionin mukaan erittäin tärkeää, mutta sille on yksi ehto.

– Suurten yritysten tukemista pitää välttää ja keskittyä pieniin korkean teknologian yrityksiin.

London School of Economicsin ja Insead-kauppakorkeakoulun professori Aghion korostaa vapaan kilpailun tärkeyttä.

Hän varoittaa, että suuret ja vakiintuneet yritykset pyrkivät aina rajoittamaan kilpailua ja sulkemaan markkinoilta pois uusia, nousevia kilpailijoita.

Siksi valtion täytyy pitää huolta siitä, että uusia ideoita luovia ja kehittyviä yrityksiä kannustetaan. Nyt Suomessa tuetaan suuryrityksiä sekä suorilla yritystuilla että välillisesti veroeduilla.

Kaikkialla maailmassa nähdään samaa kehitystä – suuret ja vakiintuneet yhtiöt jähmettävät taloutta.

Yhdysvalloissa ”yritysten supertähdet” Google, Meta ja Microsoft vauhdittivat aluksi talouskasvua, koska ne osasivat hyödyntää IT-vallankumousta. Lopulta niistä tuli niin suuria, että ne pystyivät ostamaan kaikki nousevat haastajansa – toisinaan vain nousevien teknologioiden hautaamiseksi.

3. Riskin ottaminen on tärkeää – siksi tarvitaan sosiaaliturva

Aghion korostaa, että riskin ottaminen ja epäonnistumisen mahdollistaminen ovat erittäin tärkeitä, sillä ne ovat keino luoda uutta.

Nyt kun tekoäly on käynnistänyt uusimman vallankumouksen, on erityisen tärkeää, että sosiaaliturva on kunnossa.

– Jos harrastat laskettelua, lasket rohkeammin (vaikeimmalla) mustalla rinteellä, jos sinulla on hyvä ohjaaja. Sama pätee työelämään – turvaverkko kannustaa riskinottoon, Aghion vertaa.

Epäonnistumisesta, kuten työpaikan menettämisestä tai yrityksen kaatumisesta, ei saa rangaista.

– On tärkeää, että jokaiselle taataan toimeentulo, jos hän opiskelee tai tekee töitä.

Tanskan työvoimamallia Aghion suorastaan ihailee. Siinä irtisanomisturva on heikompi kuin Suomessa, mutta työttömyysturva on sekä tasoltaan että kattavuudeltaan hyvä. Lisäksi aktiivisiin työvoimapalveluihin panostetaan paljon.

Aghionin vaatima sosiaaliturva maksaa ja siksi se edellyttää myös korkeaa verotusta. Hänen mukaansa verotuksen taso Suomessa ja Pohjoismaissa on kohtuullinen.

Suomessa hallitus aikoo laskea yhteisöveroa nykyisestä 20 prosentista 18 prosenttiin ensi vuoden alussa. Professorin mukaan nykyinen verotaso ei ole niin korkea, että sen laskeminen olisi välttämätöntä.

– En sano, että se olisi huono ajatus, mutta se ei ole kasvun tärkein ajuri. Yritykset hakeutuvat sinne, missä on hyvä liiketoimintaympäristö: infrastruktuuri, koulutetut ihmiset, tieteellinen osaaminen, hyvä sosiaaliturva. Tämä on yhtä tärkeää kuin verotuksen taso.

Professori Luova tuho on rohkaisevampi kuin moni ministeri

Talousnobelisti Aghion oli Suomessa pääministeri Petteri Orpon (kok.) kutsumana ja pääpuhujana pääministerin johtamassa talousneuvoston konferenssissa.

Siihen osallistui etenkin talouspäättäjiä, ministereitä ja tutkijoita. Otsikkona oli talouskasvu niin sanotun teknologisen disruption aikana.

69-vuotiaan Aghionin esitys Helsingin Korjaamolla oli suorastaan räjähtävän energinen ja innostava. Mutta ennen kaikkea hänellä oli tarjota juuri sitä tulevaisuuden uskoa, joka Suomessa on ollut uhkaavasti näivettyvä voimavara.

Aghionin viesti erosi kuin yö ja päivä suomalaisesta keskustelusta, jossa ministerien puheet kasvun viriämisestä eivät ole tehonneet, ainakaan toivotusti. Kuluttajien tunnelmat ovat painuneet kuukaudesta toiseen yhä syvemmin pakkaselle.

Aghion sanoo, että juuri Suomella on erityisen hyvät mahdollisuudet hyötyä tekoälyn tuomasta murroksesta.

Sen avulla voidaan kasvattaa tuottavuutta, kun yhä useampia tehtäviä voidaan automatisoida. Tehtävien katoaminen ei tarkoita työpaikkojen katoamista, vaan muuttumista ja uusien syntymistä.

Myös sillä voi olla kauaskantoisia seurauksia, että tekoäly helpottaa uusien ideoiden löytämistä ja kehittämistä.

– Ennustan, että jos katsotaan tekoälyn vaikutusta tavaroiden ja palveluiden tuotannon automatisointiin, kasvu voisi olla 0,7 prosenttiyksikköä vuodessa kymmenen vuoden aikana – eli melko pian.

Vuodesta toiseen jatkuvana ja kertautuvana, Aghionin ennustama lisäkasvu on tuntuva muutos.

Suomella on teknologisissa murroksissa monia muita maita paremmat asemat. Esimerkiksi Keski- ja Etelä-Eurooppaan verrattuna Suomessa otetaan uutta teknologiaa nopeasti käyttöön tavallisia kuluttajia myöten.

– Mielestäni Suomi on hyvin sijoittunut. Teillä on Nokia, osaamista, insinöörejä, matemaatikkoja, hyvät yliopistot, Aghion listaa.

Tekoälyn hedelmät USA:sta Eurooppaan

Tekoälyn tuoma kasvu on toistaiseksi näkynyt selvimmin Yhdysvalloissa, jossa teknologiajättien arvot ovat nousseet huimaa vauhtia.

Euroopalla on Aghionin mukaan yksi valtti, jonka Yhdysvallat on menettänyt nopeasti.

– Eurooppa voi vielä voittaa, koska meillä on asioita, joita Yhdysvalloilla ei enää ole: demokratia, vapaus ja sosiaalinen malli, Aghion listasi esityksessään.

Ylen haastattelussa hän taustoittaa ajatustaan.

– Tutkijat tarvitsevat vapautta. Jos esimerkiksi olet professori, haluat, että opiskelijat voivat tulla ja mennä. Yhdysvalloissa ulkomaalaisen opiskelijan on hankala päästä maahan – ei tiedä, pääseekö hän takaisin vai ei. Euroopassa sitoudutaan vapauteen ja demokratiaan, ja se on suuri etu. Mutta arvot, kuten vapaus ja demokratia vaativat jatkuvaa puolustamista.