Pietarsaaren Itälän koulun oppilaiden vanhemmat ovat tuohtuneita lähikoulun lakkauttamisesta.

Ylen haastattelemat vanhemmat kokevat, että Pietarsaaren kaupunki suosii kouluratkaisuissaan ruotsinkielisiä kouluja.

Itälän alakoulun lakkauttamisen jälkeen kaupunkiin jää yksi kokonaan suomenkielinen alakoulu, Länsinummen koulu. Sinne aiotaan sijoittaa myös Itälän koulun oppilaat.

– Ruotsinkielisille rakennetaan hienoja kouluja, ja niitä on joka kulman takana. Meillä tulee olemaan vain yksi, sanoo Mariella Leppälä.

Linda Hautamäen mielestä erityisesti lasten pitäisi olla tasa-arvoisessa asemassa.

– Siinä missä ruotsinkielisillä on upeat koulut ja heille vedetään hyvät pyörätiet, niin kyllä suomenkieliset tarvitsevat koulukyydin pitkille koulumatkoille etenkin talvella.

Hautamäelle on syntynyt tunne, ettei suomenkielisistä oppilaista välitetä kaupungissa.

Suomenkielisen koulutoimen opetuspäällikkö Juha Paasimäki ei allekirjoita väitettä kieliryhmien erilaisesta kohtelusta.

– Länsinummea on remontoitu viidellä miljoonalla eurolla. En koe, että suomenkielisiä olisi kohdeltu epäreilusti. Kouluja ei voi olla joka paikassa ellei ole oppilaita.

Pitkät koulumatkat huolettavat

Useimmat suomenkieliset lapset asuvat Pietarsaaressa kaupungin itäpuolella. Koulut sen sijaan sijaitsevat keskustassa tai kaupungin länsilaidalla, joten matkat pitenevät huomattavasti.

– Ostimme talon tältä alueelta, jotta lapsilla olisi koulu lähellä. Nyt heille on tulossa neljän kilometrin koulumatka ja reitti on vaarallinen, murehtii Laura Leppälä.

Kaupunki on tarjonnut ratkaisuksi maksullista koulukyytiä. Linda Hautamäen mukaan ratkaisujen pitää perustua turvallisuuteen.

– Ei ole reilua, että kolmasluokkalainen joutuu valitsemaan turvattoman reitin ja maksullisen kyydin välillä. Se ajaa meidät vanhemmat eriarvoiseen asemaan, kenen perheellä on varaa siihen.

Pietarsaaressa eka- ja tokaluokkalaiset ovat oikeutettuja ilmaiseen koulukyytiin, jos matkaa on yli kolme kilometriä. Vanhemmilla rajana on viisi kilometriä.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Nina Brännkärr-Friberg (r.) pitää mahdollisena, että koulukyydityksen rajaa muutetaan, etenkin talvella. SDP on tehnyt aiheesta valtuustoaloitteen.

Kieliryhmien tasa-arvo esillä ennenkin

Vaikka kaupunki teki lopullisen päätöksen Itälän koulun lakkauttamisesta vasta kuukausi sitten, asia on ollut pinnalla jo pitkään.

Itälän koulun sulkeminen nousi esiin jo vuoden 2016 kouluverkkopäätöksessä, mutta tuolloin päätettiin sulkea sen sijaan kaupungin pienin suomenkielinen koulu, Ruusulehto.

Kaupunginjohtaja Anne Ekstrand myönsi vuonna 2022 tasa-arvoisen ratkaisun löytämisen vaikeaksi.

Ekstrand kirjoitti kaupunginhallituksen esittelyteksiin, että kouluverkkoa on tarkasteltava koko kaupungin näkökulmasta, ei yksittäisen kieliryhmän tai yksittäisen asuinalueen näkökulmasta.

– Ei ole helppoa löytää ratkaisua, johon sekä molempien kieliryhmien oppilaat, heidän vanhempansa ja opettajansa ovat tyytyväisiä, ja joka olisi myös taloudellisesti hyväksyttävä.

Nyt kiistellään vielä siitä, sijoitetaanko Itälän kouluun väliaikaisesti esikoululaisia siksi aikaa, kunnes heille saadaan tilat Länsinummen koululta. Toinen esillä ollut vaihtoehto on sijoittaa eskarit parakkeihin Länsinummella.

Vain vieraskielisten lasten määrä kasvaa

Tilanteen taustalla on syntyvien lasten määrän romahdus. Vuonna 2007 kaupunkiin syntyi 69 lasta, joiden äidinkieli on suomi, ja vuosina 2018–2023 määrä puolittui.

Myös ruotsinkielisten ikäluokat ovat tipahtaneet samalla aikavälillä 140 lapsesta noin 80 lapseen.

Merkittävä ryhmä ovat myös vieraskieliset, heidän ikäryhmänsä on viime vuosina vakiintunut reiluun 40 lapseen.

Opetuspäällikkö Juha Paasimäen mukaan yli puolet vieraskielisistä oppilaista päätyy suomenkielisiin kouluihin.