Pikajuoksija Nora Lindahlin siirtyminen edustamaan Suomea kansainvälisellä tasolla löi monet ällikällä. Ruotsia koko uransa edustanut 21-vuotias Lindahl ilmoitti yhtäkkiä viime syksynä, että aikoo hakea Suomen edustusoikeutta, ja tällä viikolla asialle saatiin sinetti.

Suomen ja Ruotsin kaksoiskansalainen Lindahl on edustuskelpoinen vasta 31.12.2027, koska hän joutuu edustusmaan vaihdon takia kahden vuoden karenssiin.

Etenkin kahden vuoden karenssia vasten Lindahlin päätös hämmentää. Lindahlin omien kommenttien perusteella ei ole noussut esiin mitään selkeää syytä, miksi edustusmaan vaihto tuntuisi järkevältä.

Lindahlin isä ja manageri, suomalainen Markus Lindahl, osaa kuitenkin tarjota monia pieniä asioita, jotka yhdessä ovat muodostaneet riittävän painokkaan syyn valitsemaan Suomen Ruotsin sijaan.

– Hänellä on aina ollut sellainen unelma, että voisi edustaa molempia maita, isä Lindahl aloittaa.

Markus Lindahl on kotoisin Suomesta, ja he ovat käyneet perheen kanssa Suomessa paljon. Hän laskee, että he ovat myös asuneet Suomessa noin neljän vuoden ajan. Yleisurheilu on ollut aina mukana kuvassa.

– Hän on käynyt kilpailemassa Suomessa noin kymmenen vuotta. Hän on ollut siis mukana nuoresta asti, ja nyt viimeksi hän kävi voittamassa Espoon SM-halleissa 200 metriä.

Muutaman vuoden Suomessa asuminen ja täällä kilpaileminen eivät kuulosta riittäviltä syiltä. Paljon on kuitenkin kyse suomalaisesta yleisurheilusta ja suomalaisista kilpailuista.

– Yleisurheilu on isompi laji Suomessa kuin Ruotsissa. Tuntuu siltä, että suomalaiset tykkäävät enemmän seurata yleisurheilua paikan päällä. Ja kyllä Nora sen on huomannut, kun on ollut Suomessa kilpailemassa, Lindahl kommentoi.

Suomessa yleisurheilu kuuluu viime vuonna tehdyn tutkimuksen mukaan seuratuimpien lajien joukkoon. Myös suomalaiset yleisurheilutähdet ovat maamme seuratuimpia urheilijoita, mikä mahdollistaa osaltaan ammattimaisen harjoittelun rahoittamisen yhteistyösopimusten kautta.

– Sitten löytyy pieniä juttuja, että täällä on todella hyvät mahdollisuudet harjoitella eri halleissa. Täällä saa myös lääkärin apua ja sellaista – erikoislääkärille pääsee helpommin, Lindahl valottaa.

Suomen urheiluliiton suuntaan tulee myös kehuja.

– Täällä ilmoitetaan valintakriteerit kisoihin selkeästi ja ajoissa. Eli tiedämme, mitä pitää tehdä, että pääsee joihinkin kisoihin tai että saa tukea. Löytyy apua, Lindahl luettelee.

– Ruotsissa tehdään linjaukset jälkikäteen sen mukaan, mikä budjetti on. Siltä minusta ainakin tuntuu. Eli ei mitään yhtä isoa asiaa, mutta paljon pikkujuttuja. Kun ne plussataan yhteen, on se yksi plus yksi ja siksi vaihdetaan juuri Suomen väreihin.

Vaakakupissa voivat myös painaa Ruotsin olympiakomitean muutaman vuoden takaiset linjaukset. Vuonna 2023 se päätti, että Pariisin 2024 olympialaisiin valitaan vain urheilijoita, joille nähdään mahdollisuus sijoittua 12 joukkoon.

Vuonna 2024 Ruotsi jätti käyttämättä kolme paikka miesten 3 000 metrin esteisiin olympiakisoissa. Ruotsilla olisi ollut peräti neljä valintakelpoista urheilijaa rankingin perusteella, mutta kaikki päätettiin olla lähettämättä Pariisiin.

Lyhyellä aikavälillä finaalitasoa

Nora Lindahl on juossut todella kovia aikoja, vaikka hän on vasta 21-vuotias. Paras matka on toistaiseksi ollut 200 metriä, joka on taittunut aikaan 22,88. Sillä hän kiilaa jo tässä vaiheessa Suomen kaikkien aikojen listalla neljännelle sijalle.

Kuinka kovan tason juoksijasta puhutaan, Yle Urheilun asiantuntija Mikael Ylöstalo?

– Kyllähän se jostain kertoo, että juoksee alle 23 sekunnin koko ajan, eikä se ennätys ole vain yksi piikkijuoksu. Ihan selkeästi EM-finaalitasoa tällä hetkellä, Ylöstalo linjaa.

Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta potentiaalia on ihan arvokisamitaleille asti. Sen todistavat jo Lindahlin saavutukset nuorten sarjoista. Ruotsin väreissä Lindahl saavutti alle 20-vuotiaiden Euroopan mestaruuden 200 metrillä ja pronssia alle 23-vuotiaiden sarjassa viime vuonna Bergenissä.

– Onhan tuossa vielä kehitysvaraa, ja hän on jo kehittynyt tällä hallikaudella edellisvuosista, Ylöstalo sanoo.

Lindahl juoksi hallissa 60 metrin ennätyksensä 7,28 helmikuussa. 200 metrin ulkorataennätys 22,88 on peräisin vuodelta 2024. Viime vuonna hän jäi siitä kahden sekunnin sadasosan päähän.

Tulevaisuudessa on mahdollista, että Lindahl kilpailee 200 metrin lisäksi sekä lyhyemmillä että pidemmillä matkoilla.

– Hänhän ei ole mikään hirveän vahva urheilija, mutta sitäkin puolta kehitetään. Hänen juoksunsa on kimmoisan elastista, ja se tavallaan selittääkin, miksi hän on erityisesti 200 metrillä hyvä, Ylöstalo osaa analysoida pitkällä valmennuskokemuksellaan.

Vertaaminen muihin urheilijoihin ja muihin lajeihin ei ole yksinkertaista eikä välttämättä reilua, mutta yhden vertauksen Ylöstalo Suomen yleisurheilukentältä pystyy sanomaan.

– Tällä hetkellä Lotta Kemppisen 100 metriä ja Lindahlin 200 metriä ovat suhteellisen hyvin linjassa toisiinsa.

Kemppinen on juossut sata metriä aikaan 11,19. Globaalissa vertailussa se ei vielä riitä maailman huippuja vastaan, mutta Euroopan tasolla Kemppinen voi parhaina päivinä taistella aivan kärkisijoista. Kemppinen saavutti hopeaa Torunin EM-hallien 60 metrillä vuonna 2021.

21-vuotiaalla Lindahlilla on potentiaalia jopa globaalille tasolle. Se vaatii tietysti kovaa työtä ja ehjänä pysymistä.

– Jos tuosta puoli sekuntia pudottaa sekä juoksee 22 ja alaosia, tarkoittaa se, että myös globaaleissa arvokisoissa on finaalimahdollisuutta.