Eri puolilla Viroa asukkaiden puhelimiin kilahti varhain tiistaina tekstiviesti, joka kertoi mahdollisesta drooniuhkasta.

Viranomaisten lähettämä viesti ohjeisti pysymään valppaina ja hakeutumaan sisätiloihin, jos vastaanottaja havaitsee mahdollisen droonin.

Viron puolustusvoimat kertoi myöhemmin, että useita drooneja saapui Viron ilmatilaan, mutta niitä ei ammuttu alas. Droonit liittyivät Ukrainan iskuihin Venäjän Itämeren öljysatamiin.

Myös sotaa käyvässä Ukrainassa asukkaat saavat puhelimiinsa päivittäin hälytyksiä lähestyvistä Venäjän drooneista.

Sen sijaan Suomessa Kouvolan seudun asukkaat eivät saaneet sunnuntaina vaaratiedotetta, vaikka ilmavoimat oli havainnut Ukrainan hyökkäyksestä harhautuneen droonin. Lopulta kaksi droonia iskeytyi maahan.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtajien mukaan viikonlopun viranomaisviestinnässä olisi ollut parantamisen varaa. Suomen ilmahälytyssovelluksen kehitystyö on kesken.

Tämä juttu kertoo, millä tavoin Viro ja Ukraina varoittavat kansalaisiaan puhelimien avulla drooneista ja muista ilmauhkista.

Viro: Monta keinoa varoittaa kansalaisia

Viron sisäministerin Igor Taron mukaan tekstiviestit ovat vain yksi tavoista, joiden kautta maa varoittaa asukkaitaan lähestyvästä vaarasta.

Videolla Igor Taro kertoo, miten Viro varoittaa kansalaisiaan vaaratilanteista.

– Meillä on monikerroksinen järjestelmä käytössä. Kansalaisia voidaan varoittaa sireeneillä, tekstiviesteillä, eri sovelluksiin lähetettävillä ilmoituksilla tai median välityksellä, Igor Taro kertoo Ylelle.

Viro on kehittänyt kansalaisilleen valtion oman sovelluksen sekä Ole valmis! -nimellä kulkevan kriisiin varautumiseen tarkoitetun sovelluksen, joihin varoitusviestejä on mahdollista lähettää.

Nykyinen järjestelmä otettiin käyttöön viime vuoden ensimmäisellä puolikkaalla. Sen kehittäminen kesti vuosia ja kehitystyö jatkuu edelleen.

– Työstämme edelleen kykyä lähettää ihmisten laitteisiin alueellisia viestejä solulähetysteknologian avulla. Sen käyttöön ottamisessa kuluu vielä aikaa. Kun tämä on tehty, voimme jatkaa satelliittiteknologian kehittämistä.

Viro saa tietoa tutkien ja liittolaisten avulla

Virossa valtionjohto saa tietonsa lähestyvästä vaarasta puolustusvoimilta ja rajaviranomaisilta, jotka ovat toisiinsa jatkuvassa yhteydessä.

Virossa uhkien tunnistamiseen käytetään Taron mukaan ilmatorjunnan tutkia ja muuta valvontateknologiaa, liittolaisten jakamaa tietoa ja avoimia tiedustelulähteitä. Myös kykyjä tunnistaa lähestyviä uhkia kehitetään jatkuvasti.

Ukrainalla on käytössään laaja sensoriverkosto, joka kykenee tunnistamaan droonit ja ennustamaan niiden reitin reaaliajassa. Samanlainen on Virossa rakenteilla.

– Olemme järjestelmän kehittämisen alkuvaiheessa. Vuoden loppuun mennessä saavutamme asiassa seuraavan tason. Silloin meillä on käytössä enemmän tapoja tunnistaa drooneja rajallamme ja maan sisällä, sekä lisää keinoja droonien torjuntaan.

Ukraina luottaa hälytyssovelluksiin

Ukrainassa ilmauhkat ovat arkipäivää. Venäjä tekee jatkuvasti ilmaiskuja siviilikohteisiin drooneilla ja ohjuksilla.

Myös Ukrainassa väestön varoittaminen perustuu usean järjestelmän yhteispeliin.

Ilmahälytyssireenit ovat yhä näkyvin osa järjestelmää. Niiden rinnalla ovat mobiilisovellukset kuten Ukrainan virallinen hälytyssovellus Air Alert. Tieto kulkee myös Telegram-sovelluksen kanavilla.

Sovellukset ovat erityisen tärkeitä syrjäisillä alueilla, joilla sireenit eivät välttämättä kuulu. Mobiilisovellus välittää tiedot ja aktivoi hälytyksen käyttäjän puhelimessa.

Asukkaat valitsevat itse alueen, jonka hälytyksiä he haluavat vastaanottaa. Hälytys kuuluu, vaikka puhelin olisi äänettömällä. Sovellus lähettää ilmoituksen, kun hälytys on päättynyt.

Järjestelmää on kehitetty sodan aikana yhä tarkemmaksi. Uudemmissa versioissa käyttäjille lähtee kohdennettu viesti esimerkiksi droonin lähestymisestä tai lisääntyneestä vaarasta tietyllä alueella.

Ukrainalla on tuhansia sensoreita droonien kuunteluun

Ukraina käyttää useita välineitä ilmauhkien havaitsemiseen. Tutkien lisäksi Ukrainassa on esimerkiksi tuhansia akustisia sensoreita eli mikrofoneja, joilla seurataan matalalla lentäviä drooneja.

Niiden avulla arvioidaan, mihin suuntaan droonit ovat liikkumassa. Hälytykset perustuvat myös reaaliaikaiseen tiedustelutietoon.

Tiedot uhkasta lähtevät nopeasti väestönsuojelusta vastaaville viranomaisille.

Päivystävät asiantuntijat seuraavat tutkakarttoja ja muuta reaaliaikaista dataa. Kun drooni lähestyy aluetta, asiantuntija arvioi sen lentoreittiä ja suuntaa. Jos uhka ylittää tietyn rajan, annetaan hälytys.

Ballististen ohjusten kohdalla päätös tehdään nopeammin ja hälytys voidaan käynnistää heti laukaisun havaitsemisen jälkeen.

Tavoite: Ihmiset ehtivät suojaan

Viron ja Ukrainan järjestelmät on rakennettu eri tilanteisiin, mutta niiden tavoite on sama: ihmisille pitää jäädä aikaa hakeutua suojaan.

Ukrainassa aikaa voi olla vain muutama minuutti, joten varoitusten pitää tulla nopeasti ja useaa reittiä.

Suomi kehittää parhaillaan puhelinsovellusta ja tekstiviestipohjaista järjestelmää, jotka varoittaisivat drooneista ja muista ilmauhkista.

Sovelluksen on tarkoitus olla valmis viimeistään vuoden 2027 jälkipuoliskolla. Tekstiviestijärjestelmän kehittämisessä kestää pitempään.